Hyppää pääsisältöön

Paljain varpain kohti kesää

Suurin osa maailman ihmisistä kävelee paljain jaloin. Jalkaterapeutti Riitta Saarikoski puhuu mielellään paljasjalkakävelyn puolesta ja hän kehottaakin heittämään kesäksi kengät nurkkaan. Pitkän talven jälkeen varpaat saavat haukata happea ja paljain jaloin kävely vahvistaa jalkoja muutenkin monin tavoin.

Saarikoski on itse kävellyt säännöllisesti paljain jaloin jo kolme kesää.

– Vielä on ole rohjennut kokeilla talvikävelyä vaikka jo viime talvena sitä himoitsin. Ajattelin, että jos naapurit katsovat vähän ihmeissään, kun lähden kerrostalosta lumiseen maisemaan, Helsingissä asuva Saarikoski naurahtaa.

Paljasjalkapuistoissa patikointia

Paljasjalkakävely on erityisen suosittua Keski-Euroopassa ja esimerkiksi Saksasta löytyy kymmeniä paljaille varpaille varta vasten suunniteltuja puistoja. Suurissa kaupungeissa on lapsia, jotka eivät koskaan ole kävelleet metsässä. Paljasjalkapuistot on rakennettu retkeilijöille turvallisiksi liikkua. Niissä on käytetty luonnonpintoja: kaadettuja puunrunkoja, käpyjä ja havuja. Puistoista löytyy vesialueita ja kiviä varpain tunnusteltavaksi.

YLE Akuutti– Keski-Euroopassahan on elämäntapakävelijöitä, jotka kävelevät todella ympäri vuoden paljain jaloin. Siellä on ihmisiä, jotka eivät omista kenkiä.

Siellä paljain jaloin mennään kauppaan, elokuviin, koiraa ulkoiluttamaan, bussiin, lääkäriin, museoon ja vaikka minne. Eräällä kauppareissulla Helsingissäkin Saarikoski oli pannut merkille japanilaisen ryhmän, joka myös liikkui kaupassa paljain jaloin.

– Kun menin ensimmäisen kerran paljain jaloin kauppaan, lattia oli todella kylmä. Seuraavalla kerralla jo totuin. Jalkapohjassa on paljon ihotuntoelimiä – sanotaan, että siellä on 200 000 hermopäätettä, jotka aistivat kuumaa ja kylmää, erilaisia paineita ja kosketusta. Kun olin käynyt kaupassa muutaman kerran, kylmäaistimus oli muuttunut ihan toisenlaiseksi. En enää koe kylmää ollenkaan, vakuuttaa Saarikoski.

Paljaat jalat kiittävät

Paljain jaloin liikkumisesta on runsaasti iloa ja hyötyä.

YLE Akuutti– Varpaitten tehtävähän on kävelyn aikana mennä koukkuun ja se ei onnistu kengät jalassa. Jalkaterän pitää saada levitä kävelyn eri vaiheissa ja jos meillä on liian kapealestinen kenkä, jalkaterän luut eivät saa sitä normaalia toimintaa. Paljain jaloin käveltäessä myös jalkapohjan pinta-ala laajenee paljon enemmän kuin kengät jalassa kävellessä. Eli me saamme paljon enemmän niitä tuntoelimiä aktivoitua, luettelee Saarikoski.

Luonnollisen hieronnan lisäksi paljain jaloin kävely vahvistaa myös jalkojen lihaksistoa.

– Jalkapohjassa on tärkeä lihassilmukka, joka vaimentaa iskuja. Kun alamme kävellä paljain jaloin, kävelymme todella muuttuu. Me emme kävele enää silloin kantaiskun kautta. Jalkaterän etuosassa on tärkeät lihakset ja rasvapatjat, jotka vaimentavat niitä iskuja, kun muutamme kävelyä oikealla tavalla.

YLE AkuuttiKun kävelemme epätasaisessa maastossa, aktivoituvat myös nilkkojen asento- ja liiketuntoelimet. Kengät jalassa sattuu enemmän nilkkojen nyrjähdyksiä, ihovaurioita tai rasitusvammoja kuin paljain jaloin.

– On tutkittua tietoa siitä, että polviniveliin kohdistuva kuormitus on paljain jaloin käveltäessä vähäisempää kuin kengät jalassa. Ulkomaiset tutkijat ovatkin ajatelleet, olisiko se tulevaisuudessa yksi hoitokeino kulumavaivoihin, pohtii Saarikoski.

Alaraajojen liikkeet vaikuttavat tasapainoon ja vaikutukset tuntuvat aina päässä asti.

– Meidän koko pystyasentomme muuttuu, kun alaraajat aistivat ja välittävät aivoihin, missä asennossa meidän alaraajamme kulloinkin liikkuvat.

Kengät vaivaavat

Kenkien jatkuva käyttö on muovannut jalkoja väärään asentoon. Kun ulkomaisissa tutkimuksissa paljasjalkakansan lapsille annettiin kengät jalkaan, muutamassa kuukaudessa isovarvas lähti kääntymään väärään asentoon.

YLE Akuutti– Itävallasta on tutkittua tietoa siitä, että kolmivuotiaitten vaivaisenluut alkavat pienistä kengistä ja pienistä sukista. Enää eivät varpaitten asentomuutokset ole keski-ikäisten naisten vaiva, kun on käytetty kapeita kenkiä ja korkeita korkoja. Jalkaterän lihakset eivät pysty kunnolla työskentelemään kengissä, kuvailee Riitta Saarikoski.

Kun kengät riisutaan, saa myös varpaiden ja jalkapohjien iho tuulettua.

– Kovettumia, känsiä ja hankaumia ei tietenkään tule, kun ihminen kävelee paljain jaloin. Erityisesti miesten vaivana on urheilijan jalka. Kun sekä sukat että kengät hikoilevat, muhii jalkasieni. Kun iho saa tuulettua, on se myös paljon vastustuskykyisempi.

Paljasjalkakävelijäksi kannattaa harjoitella maltillisesti ja mieluiten tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä.

YLE Akuutti– Startti pitää tehdä rauhallisesti ja hitaasti, mielellään pehmeässä maastossa. Edetään erilaisia alustoja kokeilemalla pehmeästä kohti kovaa ja pieniä matkoja kerrallaan. Jos joka päivä kävelee, niin kuuden viikon kuluttua saattaa jalkapohja olla jo sentin vahvuinen elikkä siellä on niin kuin kengän pohja, rohkaise Riitta Saarikoski.

Saarikoski suosittelee kaikille, että jäykkäkouristusrokotus olisi kunnossa. Hän kehottaa kokeilemaan paljasjalkakävelyä rohkeasti myös kaupungissa.

– Sanotaan, että siellä on pullonkorkkeja ja lasinsirpaleita, mutta itse olen vältellyt näitä vesikaivoja, ettei lämpimällä ilmalla tule palovammoja. Myös kuuma asfaltti voi tietysti teettää palovammoja, silloin ei saa kävellä pitkää matkaa asfaltilla ja on hyvä olla vaikka kevytjalkineet matkassa mukana, neuvoo Saarikoski.

Lähde: Riitta Saarikoski, Minna Stolt, Irmeli Liukkonen, Terveet jalat, Kustannus Oy Duodecim, 2010

> Paljasjalkakävelyn vaikutukset 
> Barfusspark


Asiantuntija: RIITTA SAARIKOSKI, THM, jalkaterapeutti, Helsinki

Toimittaja: LEA FROLOFF