Hyppää pääsisältöön

Äiti Teresa otti hoiviinsa kaikista köyhimmät

Äiti Teresa tuli maailmankuuluksi työstään köyhien auttamiseksi. Haastattelussa, jonka hän antoi vuonna 1979 saatuaan Nobelin rauhanpalkinnon, Äiti Teresa puhuu auttamisen merkityksestä. Jutussa kuullaan myös Indira Gandhia, joka kertoo näkemyksensä Intian köyhyydestä.

Äiti Teresa, oikealta nimeltään Agnes Gonxha Bojaxhiu koki hengellisen kutsumuksen jo nuorena. Makedoniassa syntynyt Agnes päätyi 18-vuotiaana Intiaan nunnaluostariin. 36-vuotiaana hän koki kutsumuksen köyhien auttamiseksi ja alkoi tehdä työtä slummeissa kaikkein köyhimpien parissa.

Äiti Teresa perusti Rakkauden lähetyssisaret nimisen sääntökunnan, jonka vuonna 1952 alkanut hoitokotitoiminta levisi Kalkututasta muualle Intiaan ja lopulta maailmalle.

Haastattelussa Äiti Teresa toteaa, ettei köyhyys ole hänen mielestään Jumalan syytä vaan ihmisen aikaansaamaa. "Me olemme luoneet köyhät, ei Jumala", hän toteaa.

Äiti Teresa puhuu köyhyydestä myös laajemmassa merkityksessä. Hän muistuttaa köyhyydestä, joka on rakkauden puutetta. "Kaikkialla on ihmisiä jotka tuntevat itsensä epätoivotuiksi ja hyljeksityiksi". Hän toteaa, että Suomikin voi tässä mielessä olla köyhä, jos ihmiset kärsivät esimerkiksi yksinäisyydestä.

Äiti Teresa muistuttaa, ettei auttamisen suhteen tarvitse ajatella kaukaisia maita, vaan aloittaa omasta maastaan, perheestään ja naapuristaan.

Jutussa kuullaan myös Intian pääministerinä toiminutta Indira Gandhia, jolta toimittaja kysyy miksei Intian valtio hoida köyhiä. Gandhi toteaa sen olevan entistä vaikeampaa ja muistuttaa, että Euroopan teollistuessa ja vaurastuessa ei vielä ollut samanlaisia säädöksiä esim. lapsityövoimasta, päästöistä jne. Vaurastuminen on nyt eettisempää, mutta samalla myös hitaampaa ja vaikeampaa.

Äiti Teresan toimet ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä. Arvostelua herätti mm. köyhien hoidon lääketieteellisesti heikko taso, Äiti Teresan hyvät suhteet eri maiden diktaattoreihin, varojen käyttö sielunhoitoon varsinaisen parantamisen lisäksi, sekä rakenteellisen köyhyyden lisääminen mm. abortteja ja ehkäisyä vastustamalla.

Teksti: Heidi Sommar

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto