Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on karsinut kovalla kädellä terveysväittämiä, joita käytetään elintarvikkeiden mainonnassa. Muun muassa Valion Gefilus-tuotteissaan käyttämän maitohappobakteerin terveysväittämät eivät olleet komission sallittujen väitteiden listalla.
Tuhansista väittämistä on tähän mennessä hyväksytty vain 222 tieteellisesti todennetuiksi, osa väitteistä odottaa edelleen EFSA:n ja komission käsittelyä.
- Noin 90 prosenttia EFSA:n keräämistä terveysväittämistä oli sellaisia, joilla ei ollut riittävästi tieteellistä todistusta, sanoo Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen.
Heinonen on EFSA:n terveysväiteasiantuntijaraadin jäsen.
- Eniten väitteitä, joista ei näyttöä löytynyt, oli antioksidanteista ja probiooteista eli maitohappobakteereista. Yksikään probiootti ei päässyt sallittujen väitteiden listalle.
Muun muassa Valion jo 20 vuotta sitten patentoima probiootti, "LGG-puolustajabakteeri", ei päässyt Euroopan komission julkaisemalle listalle. Sitä käytetään mm. Valion OLO-jogurteissa ja Gefilus-tuotteissa.
Maitohappobakteeria sisältävien elintarvikkeiden terveysvaikutuksia on mainostettu erittäin paljon.
Esimerkiksi Valio on käyttänyt lisensioimansa LGG-bakteerin terveysväittämiä tuotteidensa mainonnassa kertomalla, kuinka sen päivittäinen käyttö "auttaa vahvistamaan puolustuskykyä". Probioottia sisältäviä tuotteita on saatavilla kymmenissä maissa.
Valio on jo muuttanut Gefilus-tuotteidensa markkinointia.
- Olemme siirtäneet Gefilus-tuotteiden markkinointiviestinnän painotusta elinvoimaisuuteen. Lainsäädännön mukaisesti emme enää käytä L. GG bakteeriin liittyen vastustuskykyväitettä, kertoo Valion tuoretuotteiden kategoriapäällikkö Pia Järvinen, joka suostui vastaamaan Kuningaskuluttajan kysymyksiin sähköpostitse.
Erilaisia maitohappobakteereita on myös esimerkiksi Actimel- tai Activia -tehojuomissa ja -jogurteissa. Myöskään näiden mainoksissa luvatuista maitohappobakteerin terveysvaikutuksista ei löydetty riittävästi tieteellistä näyttöä.
Valio muutti jo reseptiään
EU:n hyväksymien terveysväittämien listalle pääsi kaikkiaan vain 222 terveysväitettä noin 4600:sta tutkitusta.
- Aika paljon sellaisia väitteitä sallittiin, jotka liittyvät ravintoaineisiin. Vaikkapa, että D-vitamiini auttaa luuston kunnossa, tai C-vitamiinilla on vaikutusta elimistön puolustuskykyyn, Marina Heinonen kertoo.
Heinosen mukaan mm. C- ja D-vitamiinista saa esittää terveysväitteitä, kunhan tuotteesta saatava vitamiinin määrä on merkittävä eli vähintään 15 % päivittäisestä saantisuosituksesta.
Valiokin on uudistanut Gefilus-tuotteita hyväksyttyjen väitteiden mukaan, nyt korostuvat vitamiinit. Huhtikuun alussa uudistettiin Gefilus-tuotteiden reseptejä.
- Uudistumisen myötä kaikki Gefilus-tuotteet sisältävät Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteeria sekä D-vitamiinia ja lisäksi osassa tuotteista on myös C-vitamiinia. Väite ”ylläpitää kehon puolustusjärjestelmän normaalia toimintaa” perustuu lisättyyn D-vitamiiniin, sekä mehuissa, hedelmätehojuomissa ja marjakeitoissa myös lisättyyn C-vitamiiniin, kirjoittaa Valion Pia Järvinen sähköpostitse.
Esimerkiksi Keiju-margariineissa käytetty terveysväite "sisältää luuston kehitykseen tarvittavaa D-vitamiinia" on Marina Heinosen mukaan hyväksyttyjen listalla. Myös Raision Benecol-tuotteille EU on myöntänyt luvan käyttää terveysväitettä, jonka mukaan kasvistanoliesteri alentaa veren kolesterolitasoa, mikä puolestaan voi vähentää sepelvaltimotaudin riskiä.
Myös kuiduista esitettyjä terveysväitteitä arvioitiin EU:ssa. Heinosen mukaan kuiduista ei ole arvioitu yleisiä terveysväitteitä, vaan jokainen kuitu pitää täsmentää erikseen.
- Esimerkiksi Elovena-kaurahiutaleesta on sallittua käyttää terveysväitettä: "beta-glukaani auttaa alentamaan kolesterolia". Sen sijaan "Edistää vatsan hyvinvointia" ei ole sallittujen väitteiden joukossa, Heinonen sanoo.
Kiellettyjen terveysväitteiden listalla ovat probioottien lisäksi muun muassa antioksidanteista flavonoidit ja karotenoidit. Flavonoidien terveysväitteitä käytetään mm. mehujen markkinoinnissa.
Puoli vuotta aikaa muuttaa mainontaa
Väittämien muotoilu onkin tarkkaa puuhaa. Suomessa terveysväittämien oikeellisuutta valvoo elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Evirasta kertoo, että prosessi on ollut valtava.
- On iso murros, että isoa osaa terveysväitteistä ei hyväksytty. Nyt yritykset joutuvat merkittävästi muuttamaan markkinointiaan. On myös aineita, joille ei ole hyväksytty mitään terveysväitteitä.
Evira on jo pitkään neuvonut yrityksiä terveysväitteiden kanssa. Elintarvikeyrityksillä on nyt kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka aikana niiden pitää siivota perusteettomat terveysväitteet mainonnastaan.
Marina Heinosen mukaan yritykset ovat jo alkaneet muuttaa mainontaansa komission listan mukaiseksi.
- Kuluttajia on koitettu saada uskomaan tiettyjen tuotteiden hyötyihin ja nyt kun selvisi, että kaikkia väitteitä ei saa käyttää, niin aika monet elintarvikeyritykset ovat muuttaneet mainontaansa.
Valio puolestaan kritisoi ankarasti EFSA:n seulaa:
- Valion mielestä näyttö L. GG probiootin vastustuskykyä lisäävästä vaikutuksesta on selvä ja riittävä, joten EFSA:n negatiivinen päätös oli Valiolle yllätys, kirjoittaa kategoriapäällikkö Pia Järvinen.
- Tutkimuksia arvioidessaan EFSA asettuu usein tutkijoiden ja tutkimukset läpikäyneen tiedeyhteisön johtopäätöksiä vastaan.
EFSA on arvioinut elintarvikkeiden terveysväittämien tieteellista perustaa jo monta vuotta. Virasto keräsi alun perin EU:n jäsenmaista huimat 44 000 terveysväitettä, joista koottiin noin 4 600 väitteen lista. Joitakin väitteitä on vielä arvioitavana.
Maarit Åström-Kupsanen, Ville Alijoki, Kuningaskuluttaja, Yle Tutkiva asia
Juttu päivitetty Valion kommenteilla 21.5.
Otettu toimimaton Areena-linkki pois 27.11.2014.
