Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Eu raakkasi kovalla kädellä elintarvikkeiden terveysväitteitä

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on karsinut kovalla kädellä terveysväittämiä, joita käytetään elintarvikkeiden mainonnassa. Muun muassa Valion Gefilus-tuotteissaan käyttämän maitohappobakteerin terveysväittämät eivät olleet komission sallittujen väitteiden listalla.

Tuhansista väittämistä on tähän mennessä hyväksytty vain 222 tieteellisesti todennetuiksi, osa väitteistä odottaa edelleen EFSA:n ja komission käsittelyä.

- Noin 90 prosenttia EFSA:n keräämistä terveysväittämistä oli sellaisia, joilla ei ollut riittävästi tieteellistä todistusta, sanoo Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen.

Heinonen on EFSA:n terveysväiteasiantuntijaraadin jäsen.

- Eniten väitteitä, joista ei näyttöä löytynyt, oli antioksidanteista ja probiooteista eli maitohappobakteereista. Yksikään probiootti ei päässyt sallittujen väitteiden listalle.

Muun muassa Valion jo 20 vuotta sitten patentoima probiootti, "LGG-puolustajabakteeri", ei päässyt Euroopan komission julkaisemalle listalle. Sitä käytetään mm. Valion OLO-jogurteissa ja Gefilus-tuotteissa.

Maitohappobakteeria sisältävien elintarvikkeiden terveysvaikutuksia on mainostettu erittäin paljon.

Esimerkiksi Valio on käyttänyt lisensioimansa LGG-bakteerin terveysväittämiä tuotteidensa mainonnassa kertomalla, kuinka sen päivittäinen käyttö "auttaa vahvistamaan puolustuskykyä". Probioottia sisältäviä tuotteita on saatavilla kymmenissä maissa.

Valio on jo muuttanut Gefilus-tuotteidensa markkinointia.

- Olemme siirtäneet Gefilus-tuotteiden markkinointiviestinnän painotusta elinvoimaisuuteen. Lainsäädännön mukaisesti emme enää käytä L. GG bakteeriin liittyen vastustuskykyväitettä, kertoo Valion tuoretuotteiden kategoriapäällikkö Pia Järvinen, joka suostui vastaamaan Kuningaskuluttajan kysymyksiin sähköpostitse.

Erilaisia maitohappobakteereita on myös esimerkiksi Actimel- tai Activia -tehojuomissa ja -jogurteissa. Myöskään näiden mainoksissa luvatuista maitohappobakteerin terveysvaikutuksista ei löydetty riittävästi tieteellistä näyttöä.

Valio muutti jo reseptiään

EU:n hyväksymien terveysväittämien listalle pääsi kaikkiaan vain 222 terveysväitettä noin 4600:sta tutkitusta.

- Aika paljon sellaisia väitteitä sallittiin, jotka liittyvät ravintoaineisiin. Vaikkapa, että D-vitamiini auttaa luuston kunnossa, tai C-vitamiinilla on vaikutusta elimistön puolustuskykyyn, Marina Heinonen kertoo.

Heinosen mukaan mm. C- ja D-vitamiinista saa esittää terveysväitteitä, kunhan tuotteesta saatava vitamiinin määrä on merkittävä eli vähintään 15 % päivittäisestä saantisuosituksesta.

Valiokin on uudistanut Gefilus-tuotteita hyväksyttyjen väitteiden mukaan, nyt korostuvat vitamiinit. Huhtikuun alussa uudistettiin Gefilus-tuotteiden reseptejä.

- Uudistumisen myötä kaikki Gefilus-tuotteet sisältävät Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteeria sekä D-vitamiinia ja lisäksi osassa tuotteista on myös C-vitamiinia. Väite ”ylläpitää kehon puolustusjärjestelmän normaalia toimintaa” perustuu lisättyyn D-vitamiiniin, sekä mehuissa, hedelmätehojuomissa ja marjakeitoissa myös lisättyyn C-vitamiiniin, kirjoittaa Valion Pia Järvinen sähköpostitse.

Esimerkiksi Keiju-margariineissa käytetty terveysväite "sisältää luuston kehitykseen tarvittavaa D-vitamiinia" on Marina Heinosen mukaan hyväksyttyjen listalla. Myös Raision Benecol-tuotteille EU on myöntänyt luvan käyttää terveysväitettä, jonka mukaan kasvistanoliesteri alentaa veren kolesterolitasoa, mikä puolestaan voi vähentää sepelvaltimotaudin riskiä.

Myös kuiduista esitettyjä terveysväitteitä arvioitiin EU:ssa. Heinosen mukaan kuiduista ei ole arvioitu yleisiä terveysväitteitä, vaan jokainen kuitu pitää täsmentää erikseen.

- Esimerkiksi Elovena-kaurahiutaleesta on sallittua käyttää terveysväitettä: "beta-glukaani auttaa alentamaan kolesterolia". Sen sijaan "Edistää vatsan hyvinvointia" ei ole sallittujen väitteiden joukossa, Heinonen sanoo.

Kiellettyjen terveysväitteiden listalla ovat probioottien lisäksi muun muassa antioksidanteista flavonoidit ja karotenoidit. Flavonoidien terveysväitteitä käytetään mm. mehujen markkinoinnissa.

Puoli vuotta aikaa muuttaa mainontaa

Väittämien muotoilu onkin tarkkaa puuhaa. Suomessa terveysväittämien oikeellisuutta valvoo elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Ylitarkastaja Kaisa Kukkonen Evirasta kertoo, että prosessi on ollut valtava.

- On iso murros, että isoa osaa terveysväitteistä ei hyväksytty. Nyt yritykset joutuvat merkittävästi muuttamaan markkinointiaan. On myös aineita, joille ei ole hyväksytty mitään terveysväitteitä.

Evira on jo pitkään neuvonut yrityksiä terveysväitteiden kanssa. Elintarvikeyrityksillä on nyt kuuden kuukauden siirtymäaika, jonka aikana niiden pitää siivota perusteettomat terveysväitteet mainonnastaan.

Marina Heinosen mukaan yritykset ovat jo alkaneet muuttaa mainontaansa komission listan mukaiseksi.

- Kuluttajia on koitettu saada uskomaan tiettyjen tuotteiden hyötyihin ja nyt kun selvisi, että kaikkia väitteitä ei saa käyttää, niin aika monet elintarvikeyritykset ovat muuttaneet mainontaansa.

Valio puolestaan kritisoi ankarasti EFSA:n seulaa:

- Valion mielestä näyttö L. GG probiootin vastustuskykyä lisäävästä vaikutuksesta on selvä ja riittävä, joten EFSA:n negatiivinen päätös oli Valiolle yllätys, kirjoittaa kategoriapäällikkö Pia Järvinen.

- Tutkimuksia arvioidessaan EFSA asettuu usein tutkijoiden ja tutkimukset läpikäyneen tiedeyhteisön johtopäätöksiä vastaan.

EFSA on arvioinut elintarvikkeiden terveysväittämien tieteellista perustaa jo monta vuotta. Virasto keräsi alun perin EU:n jäsenmaista huimat 44 000 terveysväitettä, joista koottiin noin 4 600 väitteen lista. Joitakin väitteitä on vielä arvioitavana.

Maarit Åström-Kupsanen, Ville Alijoki, Kuningaskuluttaja, Yle Tutkiva asia

Juttu päivitetty Valion kommenteilla 21.5.
Otettu toimimaton Areena-linkki pois 27.11.2014.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.