Hyppää pääsisältöön

Joensuun Penttilän sahaa on kiitetty ja kirottu

Pielisjoen rannalle vuonna 1871 perustettu Penttilän saha tuotti joensuulaisille huomattavasti hyötyä sekä runsaasti harmia.

Saha uudistettiin vuonna 1918, jolloin se nousi Pohjoismaiden suurimmaksi sahalaitokseksi. Seuraavien vuosikymmenten aikana toiminta laajeni entisestään. Vuonna 1988 toiminta päätettiin lakkauttaa ja saha-alueen tulevaisuus jäi avoimeksi. Alettiin puuhata alueen suojelua – nämä aikeet kuitenkin teki tyhjiksi vuonna 1996 sattunut tulipalo.

2000-luvulle tultaessa alueen tulevaisuus oli edelleen auki. Sahatoiminnan aikana maa-alue oli ehtinyt pilaantua mm. kyllästeaineesta, minkä jälkeen tulipalo tuntui antaneen alueelle lopullisen sivalluksensa. Pohdittiin, tulisiko pahoin turmeltunut miljöö jättää koskemattomaksi.

Vuonna 2008 sahan silloinen omistaja UPM myi alueen Joensuun kaupungille nimellisellä yhden euron kauppahinnalla. Alue päätettiin ottaa asuinkäyttöön. Sitä ennen maaperä oli kuitenkin puhdistettava noin 50 hehtaarin alueelta.

Puhdistusoperaatiosta koitui maamme suurin yksittäinen pilaantuneen maaperän puhdistustyö. Puhdistus saatiin päätökseen vuonna 2011 ja sen lopulliseksi hintalapuksi tuli noin 15 miljoonaa euroa. Kustannusarvio oli vieläkin enemmän. Entisen sahan alueella päästiin kerrostalojen rakennusvaiheeseen puhdistuksen päätyttyä. Jo sitä ennen oli toisaalle Penttilänrantaan noussut runsaasti kerros- ja pienkerrostaloja. Kaiken kaikkiaan mittavaan projektiin odotettiin kuluvan noin 20 vuotta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.

  • Beatles-peruukkeja, vessahuumoria, pronominirockia – 1960-luvun nuorisomusiikki inspiroi viihteen vääräleukoja

    Spede, Piikkis ja Eemeli ilakoivat rockilla ja twistillä.

    Sähköinen räminä, koominen ketkutus, pitkät tukat, nonsense-sanoitukset ja ihailijoiden kirkuna – siinä oivallisia aineksia 1960-luvun radio- ja tv-huumorille. Spede, Eemeli, Matti Kuusla ja muut hupiveikot väänsivät rockista, twististä ja rautalankamusiikista parhaimmillaan kekseliäitä, joskus nerokkaitakin piloja.