Hyppää pääsisältöön

Joensuun Penttilän sahaa on kiitetty ja kirottu

Pielisjoen rannalle vuonna 1871 perustettu Penttilän saha tuotti joensuulaisille huomattavasti hyötyä sekä runsaasti harmia.

Saha uudistettiin vuonna 1918, jolloin se nousi Pohjoismaiden suurimmaksi sahalaitokseksi. Seuraavien vuosikymmenten aikana toiminta laajeni entisestään. Vuonna 1988 toiminta päätettiin lakkauttaa ja saha-alueen tulevaisuus jäi avoimeksi. Alettiin puuhata alueen suojelua – nämä aikeet kuitenkin teki tyhjiksi vuonna 1996 sattunut tulipalo.

2000-luvulle tultaessa alueen tulevaisuus oli edelleen auki. Sahatoiminnan aikana maa-alue oli ehtinyt pilaantua mm. kyllästeaineesta, minkä jälkeen tulipalo tuntui antaneen alueelle lopullisen sivalluksensa. Pohdittiin, tulisiko pahoin turmeltunut miljöö jättää koskemattomaksi.

Vuonna 2008 sahan silloinen omistaja UPM myi alueen Joensuun kaupungille nimellisellä yhden euron kauppahinnalla. Alue päätettiin ottaa asuinkäyttöön. Sitä ennen maaperä oli kuitenkin puhdistettava noin 50 hehtaarin alueelta.

Puhdistusoperaatiosta koitui maamme suurin yksittäinen pilaantuneen maaperän puhdistustyö. Puhdistus saatiin päätökseen vuonna 2011 ja sen lopulliseksi hintalapuksi tuli noin 15 miljoonaa euroa. Kustannusarvio oli vieläkin enemmän. Entisen sahan alueella päästiin kerrostalojen rakennusvaiheeseen puhdistuksen päätyttyä. Jo sitä ennen oli toisaalle Penttilänrantaan noussut runsaasti kerros- ja pienkerrostaloja. Kaiken kaikkiaan mittavaan projektiin odotettiin kuluvan noin 20 vuotta.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto