Hyppää pääsisältöön

Lada on idän ihme

Siperian kuoppaisille teille suunniteltu Lada oli Suomessakin 70- ja 80-luvuilla varsinainen kansanauto. Karkeatekoinen neuvostoauto oli pitkään myydyin automerkki.

Parhaimpina vuosina Ladoja rekisteröitiin 10 000 kappaletta vuodessa. "Alkuperäinen Lada 1200L kestää vaikka neutronipommin", sanovat automerkin innokkaat puolustajat.

Ensimmäiset Ladat tuotiin Suomeen vuonna 1971. Fiatin tekniikalle perustuva ”kansanauto” oli menestys. Länsiautoja edullisempi hankintahinta ja konstailematon toimintavarmuus olivat suosion takana.

”Ladassa ei ole mitään turhaa. Ja jos korjausta tarvitaan, korjausvälineeksi käyvät vaikka rautalanka ja tyhjä kaljatölkki”, sanoo innokas Lada-mies.

Moni suomalainen hankki Ladan myös ideologisista syistä. Vakaa jäsenkirjakommunisti ajeli mielellään 70-luvun hengessä neuvostovalmisteisella autolla.

Kun automerkin suosio alkoi hiljalleen hiipua, halpoja Ladoja vietiin takaisin Neuvostoliittoon ja neuvostoajan viimeisinä vuosina erityisesti Viroon. Suomen katukuvasta Ladat poistuivat nopeasti.

Viimeinen uusi Lada myytiin vuonna 2009. Vuoden 2012 alussa Konelan seuraaja Delta Motor Group ilmoitti lopettavansa Ladan maahantuonnin 40 vuoden jälkeen.

Ladan tarina ei ole kuitenkaan kokonaan ohi. Autotehtaan yhteistyökumppanina ja omistajana on ranskalainen Renault, joten automerkin uutta tulemista odotellaan.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto