Hyppää pääsisältöön

Vallattomuuden aika - puheenvuoroja vallankäytöstä Suomessa

Kenellä on valta ja kenellä on vastuu? Suomalaisen yhteiskunnan valtajärjestelmä on ollut muutospaineiden kohteena viime vuosikymmeninä. Ohjelmasarjassa vallankäytön ja lainsäädännön asiantuntijat luennoivat vallankäytöstä ja sen historiallisista muutoksista Suomessa.

Suomen perustuslain taustalla on ajatus vallan kolmijako-opista. Perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, hallitusvaltaa (toimeenpanovaltaa) käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto ja tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Professori Jaakko Nousiainen pohtii puheenvuorossaan Suomen hallitusjärjestelmää, parlamentarismia sekä presidentin valtaoikeuksia ja niiden yhteiskunnallista ja historiallista taustaa.

Budjettivallan käyttäminen on lainsäädäntövallan ohella yksi eduskunnan perustehtävistä. Hallintotieteen tohtori Paula Tiihonen pohtii kenen käsissä valtion rahat todellisuudessa ovat. Tiihonen esittää, että keskeisimmässä asemassa ovat valtiovarainministeriön muutamat virkamiehet, jotka koostavat hallituksen budjettiesityksen. "Budjettipaketti on kokonaisuus, joka joko hyväksytään tai hylätään. Ministereille on taottu päähän, että pienikin siirto paketissa voi kaataa rakennelman...Niin rohkeaa poliitikkoa, joka uskaltaisi ottaa riskin, ei olekaan".

Kaiken julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Tätä ajatusta kutsutaan oikeusvaltion periaatteeksi. Lait ovat demokratioiden normeja, yhteiskunnan pelisääntöjä. Lakien tärkeänä tehtävänä on myös toteuttaa yhdenvertaisuutta. Professori Heikki Ylikangas kritisoi suomalaista oikeusvaltiota, yhtenä esimerkkinä hän esittää poliittisen toiminnan ja päätöksenteon sitoutumisen taloudellisen kasvun ideologiaan. Ylikangas varoittaa kehityksestä, jossa valtaa pitää taloudellinen, poliittinen ja media eliitin klikki, joka tukeutuu kansainvälisten markkinoiden ohjailuun.

Professori Juha Vartola pohtii hyvän hallinnon periaatteita ja virkamiesten poliittista valtaa. Vartola miettii puheenvuorossaan miten moniaineksinen ja monimutkainen ilmiö hallinto on ja ovatko valtion sisäiset valtasuhteet muuttuneet vuosien kuluessa. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori taas käyttää puheenvuoronsa pohtimalla eduskunnan lainsäädäntävaltaa ja sen oletettua kaventumista viimeisten vuosikymmenten aikana.

Teksti: Emilia Kemppi

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto