Hyppää pääsisältöön

Rikostarinoita historiasta: Salakuljettajien kuningas

Suomeen tuli vuonna 1919 voimaan kieltolaki, joka kielsi alkoholin hallussapidon ja myynnin. Kun laillisia alkoholijuomia ei ollut saatavilla, kansa siirtyi laittomiin vaihtoehtoihin. Kieltolaki saikin aikaan ennennäkemättömän viinan salakuljetusrallin, jonka tunnetuimpia nimiä oli Algoth Niska.

Viipurilaissyntyinen Algoth Niska (1888–1954) oli viisilapsisen perheen kuopus, jolle urheilu ja meri olivat suuria intohimoja. Niska tulikin tunnetuksi maajoukkuetason jalkapalloilijana ja jalkapalloilun kaksinkertaisena suomenmestarina, josta meri sekä laittomuudet kuitenkin veivät voiton.

Algoth Niska seurasi merikapteeni-isänsä jalanjälkiä ja pestautui jo nuorena valtameriä seilaaville laivoille, joiden mukana hän matkusti aina Kuubaan saakka. Koulutukseltaan Niska oli perämies. Koulutus ja runsas merilläolo tekivät Niskasta kokeneen merenkävijän, jonka onnistui myös kartuttaa kielitaitoaankin ulkomaanmatkoillaan. Suomen ja ruotsin lisäksi hän taisi saksan ja englannin kielen.

Tilaisuus teki Niskasta salakuljettajan. Kieltolain voimaantulon aattona eräs helsinkiläismies myi Niskalle alkoholivarastonsa, sillä väkijuomista oli päästävä eroon ennen lain voimaantuloa. Niska ryhtyi myymään varastoimaansa alkoholia, ja asiakkaita riitti aina yhteiskunnan huipulta asti. Kun varasto ehtyi, janoisille asiakkaille oli saatava juotavaa lisää. Laillisin keinoin sitä ei kuitenkaan voinut enää hankkia. Onneksi Suomen rajojen läheisyydessä oli useita spriilastissa olevia laivoja odottamassa ostajia. Niskalla oli nyt rahaa, kielitaitoa ja hän oli myös kokenut merenkävijä. Algot Niska hankki veneen ja lähti viinanhakureissulle.

Niskan matkat suuntautuivat myös muun muassa Saksaan ja Ruotsiin, jonne hän myi osan lasteistaan. Matkat eivät olleet helppoja. Merenkäynti yltyi toisinaan vaarallisen raivoisaksi eivätkä viranomaisetkaan aina jääneet toiseksi jahdatessaan Niskaa. Hän vietti elämästään Suomen ja Ruotsin vankiloissa yhteensä yli kaksi vuotta.

Kieltolain aikaan lennokkaat tarinat salakuljettajista ja heidän kissa ja hiiri -leikistään tullimiesten kanssa olivat suosittuja. Näin Algot Niskastakin tuli pikkuhiljaa elävä legenda. Viranomaiset olivat usein turhautuneita, sillä he tekivät työtään vaarallisissa ja vaativissa olosuhteissa, joissa ei aina tulitaistelultakaan vältytty. Tosin Niskan ei tiedetä niihin osallistuneen eikä häntä ylipäätään pidetty väkivaltaisena miehenä.

Suomessa kieltolaki kumottiin epäonnistuneena yrityksenä hillitä kansan viinanhimoa vuonna 1932. Niska koetti jatkaa salakuljettajauraansa Ruotsissa, mutta ura näytti olevan katkolla. Käännekohta uralle osui, kun Niska Saksassa käydessään joutui todistamaan, mitä natsien juutalaisvainot merkitsivät. Talvisodan alla juutalainen Albert Antman kertoi Niskalle Helsingissä, että hän haluaisi vaimonsa turvaan Suomeen, Niska päätti ryhtyä laajentamaan salakuljetustoimintaansa. Väärennettyjen passien avulla hänen onnistui salakuljettaa juutalaisia Suomeen, kunnes yksi salakuljetettavista jäi tullissa kiinni ja Niskasta tehtiin kansainvälinen etsintäkuulutus.

Sodan jälkeen veri veti yhä merille, ja Niska tekikin muutamia salakuljetuskeikkoja ja suunnitteli maailmanympärimatkaa. Haaveet jäivät toteutumatta, sillä elämäntyyli oli vaatinut veronsa. 1951 Niskalta puhkesi vatsahaava Antwerpenissä. Pari vuotta myöhemmin hänellä todettiin aivokasvain ja Niska kuoli Helsingissä 1954 vaikeaan sairauteen köyhänä, mutta ei suinkaan unohdettuna.

Tietolaatikko

Algoth Niska syntyi Viipurissa 5.12.1888 ja kuoli Helsingissä 28.5.1954. Hän oli naimisissa kaksi kertaa, kummastakin liitosta syntyi lapsi. Jalkapallon kaksinkertainen suomenmestaruus Unitaksen ja Kiffenin riveissä. Niska osallistui myös Tukholman olympialaisiin 1912. Viihdetaiteilija Danny eli Ilkka Lipsanen on Niskan tyttärenpoika.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.