Hyppää pääsisältöön

Rikostarinoita historiasta: Salakuljettajien kuningas

Suomeen tuli vuonna 1919 voimaan kieltolaki, joka kielsi alkoholin hallussapidon ja myynnin. Kun laillisia alkoholijuomia ei ollut saatavilla, kansa siirtyi laittomiin vaihtoehtoihin. Kieltolaki saikin aikaan ennennäkemättömän viinan salakuljetusrallin, jonka tunnetuimpia nimiä oli Algoth Niska.

Viipurilaissyntyinen Algoth Niska (1888–1954) oli viisilapsisen perheen kuopus, jolle urheilu ja meri olivat suuria intohimoja. Niska tulikin tunnetuksi maajoukkuetason jalkapalloilijana ja jalkapalloilun kaksinkertaisena suomenmestarina, josta meri sekä laittomuudet kuitenkin veivät voiton.

Algoth Niska seurasi merikapteeni-isänsä jalanjälkiä ja pestautui jo nuorena valtameriä seilaaville laivoille, joiden mukana hän matkusti aina Kuubaan saakka. Koulutukseltaan Niska oli perämies. Koulutus ja runsas merilläolo tekivät Niskasta kokeneen merenkävijän, jonka onnistui myös kartuttaa kielitaitoaankin ulkomaanmatkoillaan. Suomen ja ruotsin lisäksi hän taisi saksan ja englannin kielen.

Tilaisuus teki Niskasta salakuljettajan. Kieltolain voimaantulon aattona eräs helsinkiläismies myi Niskalle alkoholivarastonsa, sillä väkijuomista oli päästävä eroon ennen lain voimaantuloa. Niska ryhtyi myymään varastoimaansa alkoholia, ja asiakkaita riitti aina yhteiskunnan huipulta asti. Kun varasto ehtyi, janoisille asiakkaille oli saatava juotavaa lisää. Laillisin keinoin sitä ei kuitenkaan voinut enää hankkia. Onneksi Suomen rajojen läheisyydessä oli useita spriilastissa olevia laivoja odottamassa ostajia. Niskalla oli nyt rahaa, kielitaitoa ja hän oli myös kokenut merenkävijä. Algot Niska hankki veneen ja lähti viinanhakureissulle.

Niskan matkat suuntautuivat myös muun muassa Saksaan ja Ruotsiin, jonne hän myi osan lasteistaan. Matkat eivät olleet helppoja. Merenkäynti yltyi toisinaan vaarallisen raivoisaksi eivätkä viranomaisetkaan aina jääneet toiseksi jahdatessaan Niskaa. Hän vietti elämästään Suomen ja Ruotsin vankiloissa yhteensä yli kaksi vuotta.

Kieltolain aikaan lennokkaat tarinat salakuljettajista ja heidän kissa ja hiiri -leikistään tullimiesten kanssa olivat suosittuja. Näin Algot Niskastakin tuli pikkuhiljaa elävä legenda. Viranomaiset olivat usein turhautuneita, sillä he tekivät työtään vaarallisissa ja vaativissa olosuhteissa, joissa ei aina tulitaistelultakaan vältytty. Tosin Niskan ei tiedetä niihin osallistuneen eikä häntä ylipäätään pidetty väkivaltaisena miehenä.

Suomessa kieltolaki kumottiin epäonnistuneena yrityksenä hillitä kansan viinanhimoa vuonna 1932. Niska koetti jatkaa salakuljettajauraansa Ruotsissa, mutta ura näytti olevan katkolla. Käännekohta uralle osui, kun Niska Saksassa käydessään joutui todistamaan, mitä natsien juutalaisvainot merkitsivät. Talvisodan alla juutalainen Albert Antman kertoi Niskalle Helsingissä, että hän haluaisi vaimonsa turvaan Suomeen, Niska päätti ryhtyä laajentamaan salakuljetustoimintaansa. Väärennettyjen passien avulla hänen onnistui salakuljettaa juutalaisia Suomeen, kunnes yksi salakuljetettavista jäi tullissa kiinni ja Niskasta tehtiin kansainvälinen etsintäkuulutus.

Sodan jälkeen veri veti yhä merille, ja Niska tekikin muutamia salakuljetuskeikkoja ja suunnitteli maailmanympärimatkaa. Haaveet jäivät toteutumatta, sillä elämäntyyli oli vaatinut veronsa. 1951 Niskalta puhkesi vatsahaava Antwerpenissä. Pari vuotta myöhemmin hänellä todettiin aivokasvain ja Niska kuoli Helsingissä 1954 vaikeaan sairauteen köyhänä, mutta ei suinkaan unohdettuna.

Tietolaatikko

Algoth Niska syntyi Viipurissa 5.12.1888 ja kuoli Helsingissä 28.5.1954. Hän oli naimisissa kaksi kertaa, kummastakin liitosta syntyi lapsi. Jalkapallon kaksinkertainen suomenmestaruus Unitaksen ja Kiffenin riveissä. Niska osallistui myös Tukholman olympialaisiin 1912. Viihdetaiteilija Danny eli Ilkka Lipsanen on Niskan tyttärenpoika.

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto