Hyppää pääsisältöön

Elämmekö oikeusvaltiossa?

Oikeusvaltio ja sen perusperiaatteet ovat viime vuosina nousseet keskustelun polttopisteeseen. Puheenvuoroissa vuodelta 1982 tarkastellaan eri tieteenalojen edustajien näkökulmista oikeusvaltion historiaa, silloista tilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Moderni länsimainen valtio syntyi vuonna 1789 Ranskan vallankumouksen vaikutuksesta. Toimeenpanovalta sidottiin lakiin ja edustuksellisten elinten laatimat lait kehittyivät yhteiskunnallisen ohjauksen välineiksi. Professori Heikki Ylikangas tarkastelee oikeusvaltion kehityskulkuja historioitsijan perspektiivistä.

Byrokratia on määritelmänä noin sata vuotta vanha. Sen ensimmäinen määrittelijä oli Max Weber. Weber tarkoitti byrokratialla oman aikansa rationaalista, järkeen ja objektiivisuuteen perustuvaa johtamistapaa. Juha Vartola puhuu oikeusvaltion ja byrokratian suhteesta. Hänen mukaansa tavalliselle kansalle byrokratia, hallintokoneisto on aina edustanut jotakin kielteistä: "virkavaltaista, kankeaa, hidasta, joustamatonta ja tylyä".

Perustuslain mukaan lainalaisuus on tärkein oikeusvaltion tunnus. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Entisajan laki oli yksinkertaisempi. Nykyajan oikeusjärjestelmä on monikerroksinen ja alati muuttuva kokonaisuus. Aulis Aarnion puheenvuoro käsittelee lain tulkintaa vallan välineenä. Lars D. Erikssonin puheenvuoro taas kyseenalaistaa käsitykset suomalaisten perusoikeuksista ja ajatuksen, että eläisimme oikeusvaltiossa.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto