Hyppää pääsisältöön

Elämmekö oikeusvaltiossa?

Oikeusvaltio ja sen perusperiaatteet ovat viime vuosina nousseet keskustelun polttopisteeseen. Puheenvuoroissa vuodelta 1982 tarkastellaan eri tieteenalojen edustajien näkökulmista oikeusvaltion historiaa, silloista tilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Moderni länsimainen valtio syntyi vuonna 1789 Ranskan vallankumouksen vaikutuksesta. Toimeenpanovalta sidottiin lakiin ja edustuksellisten elinten laatimat lait kehittyivät yhteiskunnallisen ohjauksen välineiksi. Professori Heikki Ylikangas tarkastelee oikeusvaltion kehityskulkuja historioitsijan perspektiivistä.

Byrokratia on määritelmänä noin sata vuotta vanha. Sen ensimmäinen määrittelijä oli Max Weber. Weber tarkoitti byrokratialla oman aikansa rationaalista, järkeen ja objektiivisuuteen perustuvaa johtamistapaa. Juha Vartola puhuu oikeusvaltion ja byrokratian suhteesta. Hänen mukaansa tavalliselle kansalle byrokratia, hallintokoneisto on aina edustanut jotakin kielteistä: "virkavaltaista, kankeaa, hidasta, joustamatonta ja tylyä".

Perustuslain mukaan lainalaisuus on tärkein oikeusvaltion tunnus. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Entisajan laki oli yksinkertaisempi. Nykyajan oikeusjärjestelmä on monikerroksinen ja alati muuttuva kokonaisuus. Aulis Aarnion puheenvuoro käsittelee lain tulkintaa vallan välineenä. Lars D. Erikssonin puheenvuoro taas kyseenalaistaa käsitykset suomalaisten perusoikeuksista ja ajatuksen, että eläisimme oikeusvaltiossa.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto