Hyppää pääsisältöön

Elämmekö oikeusvaltiossa?

Oikeusvaltio ja sen perusperiaatteet ovat viime vuosina nousseet keskustelun polttopisteeseen. Puheenvuoroissa vuodelta 1982 tarkastellaan eri tieteenalojen edustajien näkökulmista oikeusvaltion historiaa, silloista tilaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Moderni länsimainen valtio syntyi vuonna 1789 Ranskan vallankumouksen vaikutuksesta. Toimeenpanovalta sidottiin lakiin ja edustuksellisten elinten laatimat lait kehittyivät yhteiskunnallisen ohjauksen välineiksi. Professori Heikki Ylikangas tarkastelee oikeusvaltion kehityskulkuja historioitsijan perspektiivistä.

Byrokratia on määritelmänä noin sata vuotta vanha. Sen ensimmäinen määrittelijä oli Max Weber. Weber tarkoitti byrokratialla oman aikansa rationaalista, järkeen ja objektiivisuuteen perustuvaa johtamistapaa. Juha Vartola puhuu oikeusvaltion ja byrokratian suhteesta. Hänen mukaansa tavalliselle kansalle byrokratia, hallintokoneisto on aina edustanut jotakin kielteistä: "virkavaltaista, kankeaa, hidasta, joustamatonta ja tylyä".

Perustuslain mukaan lainalaisuus on tärkein oikeusvaltion tunnus. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Entisajan laki oli yksinkertaisempi. Nykyajan oikeusjärjestelmä on monikerroksinen ja alati muuttuva kokonaisuus. Aulis Aarnion puheenvuoro käsittelee lain tulkintaa vallan välineenä. Lars D. Erikssonin puheenvuoro taas kyseenalaistaa käsitykset suomalaisten perusoikeuksista ja ajatuksen, että eläisimme oikeusvaltiossa.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto