Hyppää pääsisältöön

Hyvinkään murhenäytelmä 2012

Toukokuisena yönä Hyvinkään keskustassa kuultiin pamahduksia, jotka aluksi tulkittiin luvattomiksi ilotulitteiksi. Pian kuitenkin selvisi, että äänet tulivat aseesta, jolla oli surmattu kaksi ihmistä ja seitsemää muuta oli haavoitettu.

Salakavalasti liikerakennuksen katolta ammutut luodit ampui nuori mies. Hänen uhreikseen oli valikoitunut niin ikään nuoria ihmisiä. Poliisikuulusteluissa nuorukainen ei kyennyt antamaan mitään selitystä teolleen.

Henkirikos sinällään on järkyttänyt ihmisiä, mutta tuskaa ja hämmennystä on lisännyt myös se, ettei veritekoon näyttäisi olevan mitään erityistä syytä.

Asiantuntijan mielestä syyt suomalaisiin joukkosurmiin Myyrmannin räjähdyksestä Hyvinkään tragediaan ovat vanhat tutut: nuorten syrjäytyminen, yksinäisyys ja sosiaalisten taitojen puute. Yhdessä nämä tekijät voivat johtaa koko yhteiskunnan kannalta sietämättömiin tilanteisiin.

Tätä viestiä on viety jo parinkymmenen vuoden ajan suomalaisille päättäjille, mutta yhä edelleen voimavaroja kohdennetaan jälkihoitoon, ei ennaltaehkäisyyn. Dosentti Matti Rimpelä epäileekin Yleisradion A-studion haastattelussa, että tämä on kenties osoitus siitä, että kunnilta puuttuu rationaalinen hyvinvointipolitiikka.

"Ongelmia ei voi vähentää vain ongelmiin keskittymällä, on mentävä askel taaksepäin, ongelmien juurille", toteaa Rimpelä ja jatkaa, että jos kouluissa jotain on pakko-opetettava, olkoon se mieluummin pakkososiaalinen osaaminen kuin pakkoruotsi. Sillä Hyvinkään tapaus voi hyvinkin toistua.

Tietolaatikko

18-vuotias nuorukainen ampui aamuyöllä 26.5.2012 kaksi ihmistä kuoliaaksi ja haavoitti 7 muuta Hyvinkäällä Keski-Uudellamaalla. Ampuma-aseet hän oli ottanut isänsä lukitusta asekaapista. Aseet olivat olleet pienoiskivääri ja muun muassa metsästyksessä käytettävä kivääri. Ampujalla itsellään ei ollut aselupaa.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto