Hyppää pääsisältöön

Hyvinkään murhenäytelmä 2012

Toukokuisena yönä Hyvinkään keskustassa kuultiin pamahduksia, jotka aluksi tulkittiin luvattomiksi ilotulitteiksi. Pian kuitenkin selvisi, että äänet tulivat aseesta, jolla oli surmattu kaksi ihmistä ja seitsemää muuta oli haavoitettu.

Salakavalasti liikerakennuksen katolta ammutut luodit ampui nuori mies. Hänen uhreikseen oli valikoitunut niin ikään nuoria ihmisiä. Poliisikuulusteluissa nuorukainen ei kyennyt antamaan mitään selitystä teolleen.

Henkirikos sinällään on järkyttänyt ihmisiä, mutta tuskaa ja hämmennystä on lisännyt myös se, ettei veritekoon näyttäisi olevan mitään erityistä syytä.

Asiantuntijan mielestä syyt suomalaisiin joukkosurmiin Myyrmannin räjähdyksestä Hyvinkään tragediaan ovat vanhat tutut: nuorten syrjäytyminen, yksinäisyys ja sosiaalisten taitojen puute. Yhdessä nämä tekijät voivat johtaa koko yhteiskunnan kannalta sietämättömiin tilanteisiin.

Tätä viestiä on viety jo parinkymmenen vuoden ajan suomalaisille päättäjille, mutta yhä edelleen voimavaroja kohdennetaan jälkihoitoon, ei ennaltaehkäisyyn. Dosentti Matti Rimpelä epäileekin Yleisradion A-studion haastattelussa, että tämä on kenties osoitus siitä, että kunnilta puuttuu rationaalinen hyvinvointipolitiikka.

"Ongelmia ei voi vähentää vain ongelmiin keskittymällä, on mentävä askel taaksepäin, ongelmien juurille", toteaa Rimpelä ja jatkaa, että jos kouluissa jotain on pakko-opetettava, olkoon se mieluummin pakkososiaalinen osaaminen kuin pakkoruotsi. Sillä Hyvinkään tapaus voi hyvinkin toistua.

Tietolaatikko

18-vuotias nuorukainen ampui aamuyöllä 26.5.2012 kaksi ihmistä kuoliaaksi ja haavoitti 7 muuta Hyvinkäällä Keski-Uudellamaalla. Ampuma-aseet hän oli ottanut isänsä lukitusta asekaapista. Aseet olivat olleet pienoiskivääri ja muun muassa metsästyksessä käytettävä kivääri. Ampujalla itsellään ei ollut aselupaa.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto