Hyppää pääsisältöön

Elämä narsistin kanssa on ainaista kujanjuoksua

Arviolta noin 50 000 suomalaista sairastaa narsistista persoonallisuushäiriötä, joka on psyykkinen häiriö. Narsistinen häiriö ei ilmene älyllisenä ongelmana tai mielenterveysongelmana vaan se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä. Läheisille narsistinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa usein kärsimystä ja se voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen.

Narsistille on tyypillistä itsekeskeisyys, mahtipontisuus ja kaikkivoipaisuuden tunne sekä kyvyttömyys empatiaan. Hän usein kuvittelee pystyvänsä mihin tahansa, mikä todellisuudessa vain peittää hänen puutteellisen itsetuntonsa. Narsistin ihmissuhteet kestävät juuri niin pitkään kuin hän niistä hyötyy.

Narsismin katsotaan kehittyvän lapselle varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa. Jos lapsi ei saa riittävästi sopivaa huomiota ja huolenpitoa, hänen minäkuvansa jää vajaavaiseksi ja itsetunto heikoksi.

Narsistille toinen ihminen ei ole erillinen yksilö vaan ikään kuin osa häntä itseään. Narsisti hakee toisista ihmisistä heijastuspintaa, eräänlaista peiliä. Hänellä on tarve hallita ihmisiä ja osittain siksi hän käyttäytyy mielivaltaisesti. Vuoroin hän imartelee ja ihailee, mutta saattaa toisessa hetkessä olla musertavan kriittinen.

Elämä narsistin kanssa on jatkuvaa tarkkailua, varuillaanoloa, olipa hänen kanssaan sitten lapsi, puoliso tai työtoveri. Narsisti tuo mukanaan negatiivisen ilmapiirin ikään kuin jokin tuntematon uhka olisi jatkuvasti läsnä.

Narsistista eroon pääseminen voi olla vaikeaa.Työyhteisössä narsistin uhrit usein väistävät ja jättävät työnsä. Terapeutit ovat antaneet jopa ohjeeksi juosta karkuun eikä omia tunteita pidä jäädä miettimään.

Myös parisuhteessa yleensä vaihtoehdoksi jää lähteminen. Mutta kaikki eivät siihen pysty, sillä väkivallan pelko ja oman minäkuvan hauraus tekevät uhreista kyvyttömiä lähtemään pakoon.

Narsistien uhreja useissa oikeudenkäynneissä avustanut asianajaja Markku Salo kertoo, että monissa narsistien uhrien kohtaloissa on rankkaa pahuutta. Koskettavimmat tapaukset ovat kuitenkin olleet niitä, joissa uhri on menettänyt henkensä. Eikä auttaja ole aina itsekään säästynyt narsistin julmuudelta.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto