Hyppää pääsisältöön

Elämä narsistin kanssa on ainaista kujanjuoksua

Arviolta noin 50 000 suomalaista sairastaa narsistista persoonallisuushäiriötä, joka on psyykkinen häiriö. Narsistinen häiriö ei ilmene älyllisenä ongelmana tai mielenterveysongelmana vaan se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä. Läheisille narsistinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa usein kärsimystä ja se voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen.

Narsistille on tyypillistä itsekeskeisyys, mahtipontisuus ja kaikkivoipaisuuden tunne sekä kyvyttömyys empatiaan. Hän usein kuvittelee pystyvänsä mihin tahansa, mikä todellisuudessa vain peittää hänen puutteellisen itsetuntonsa. Narsistin ihmissuhteet kestävät juuri niin pitkään kuin hän niistä hyötyy.

Narsismin katsotaan kehittyvän lapselle varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa. Jos lapsi ei saa riittävästi sopivaa huomiota ja huolenpitoa, hänen minäkuvansa jää vajaavaiseksi ja itsetunto heikoksi.

Narsistille toinen ihminen ei ole erillinen yksilö vaan ikään kuin osa häntä itseään. Narsisti hakee toisista ihmisistä heijastuspintaa, eräänlaista peiliä. Hänellä on tarve hallita ihmisiä ja osittain siksi hän käyttäytyy mielivaltaisesti. Vuoroin hän imartelee ja ihailee, mutta saattaa toisessa hetkessä olla musertavan kriittinen.

Elämä narsistin kanssa on jatkuvaa tarkkailua, varuillaanoloa, olipa hänen kanssaan sitten lapsi, puoliso tai työtoveri. Narsisti tuo mukanaan negatiivisen ilmapiirin ikään kuin jokin tuntematon uhka olisi jatkuvasti läsnä.

Narsistista eroon pääseminen voi olla vaikeaa.Työyhteisössä narsistin uhrit usein väistävät ja jättävät työnsä. Terapeutit ovat antaneet jopa ohjeeksi juosta karkuun eikä omia tunteita pidä jäädä miettimään.

Myös parisuhteessa yleensä vaihtoehdoksi jää lähteminen. Mutta kaikki eivät siihen pysty, sillä väkivallan pelko ja oman minäkuvan hauraus tekevät uhreista kyvyttömiä lähtemään pakoon.

Narsistien uhreja useissa oikeudenkäynneissä avustanut asianajaja Markku Salo kertoo, että monissa narsistien uhrien kohtaloissa on rankkaa pahuutta. Koskettavimmat tapaukset ovat kuitenkin olleet niitä, joissa uhri on menettänyt henkensä. Eikä auttaja ole aina itsekään säästynyt narsistin julmuudelta.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto