Hyppää pääsisältöön

Elämä narsistin kanssa on ainaista kujanjuoksua

Arviolta noin 50 000 suomalaista sairastaa narsistista persoonallisuushäiriötä, joka on psyykkinen häiriö. Narsistinen häiriö ei ilmene älyllisenä ongelmana tai mielenterveysongelmana vaan se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä. Läheisille narsistinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa usein kärsimystä ja se voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen.

Narsistille on tyypillistä itsekeskeisyys, mahtipontisuus ja kaikkivoipaisuuden tunne sekä kyvyttömyys empatiaan. Hän usein kuvittelee pystyvänsä mihin tahansa, mikä todellisuudessa vain peittää hänen puutteellisen itsetuntonsa. Narsistin ihmissuhteet kestävät juuri niin pitkään kuin hän niistä hyötyy.

Narsismin katsotaan kehittyvän lapselle varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa. Jos lapsi ei saa riittävästi sopivaa huomiota ja huolenpitoa, hänen minäkuvansa jää vajaavaiseksi ja itsetunto heikoksi.

Narsistille toinen ihminen ei ole erillinen yksilö vaan ikään kuin osa häntä itseään. Narsisti hakee toisista ihmisistä heijastuspintaa, eräänlaista peiliä. Hänellä on tarve hallita ihmisiä ja osittain siksi hän käyttäytyy mielivaltaisesti. Vuoroin hän imartelee ja ihailee, mutta saattaa toisessa hetkessä olla musertavan kriittinen.

Elämä narsistin kanssa on jatkuvaa tarkkailua, varuillaanoloa, olipa hänen kanssaan sitten lapsi, puoliso tai työtoveri. Narsisti tuo mukanaan negatiivisen ilmapiirin ikään kuin jokin tuntematon uhka olisi jatkuvasti läsnä.

Narsistista eroon pääseminen voi olla vaikeaa.Työyhteisössä narsistin uhrit usein väistävät ja jättävät työnsä. Terapeutit ovat antaneet jopa ohjeeksi juosta karkuun eikä omia tunteita pidä jäädä miettimään.

Myös parisuhteessa yleensä vaihtoehdoksi jää lähteminen. Mutta kaikki eivät siihen pysty, sillä väkivallan pelko ja oman minäkuvan hauraus tekevät uhreista kyvyttömiä lähtemään pakoon.

Narsistien uhreja useissa oikeudenkäynneissä avustanut asianajaja Markku Salo kertoo, että monissa narsistien uhrien kohtaloissa on rankkaa pahuutta. Koskettavimmat tapaukset ovat kuitenkin olleet niitä, joissa uhri on menettänyt henkensä. Eikä auttaja ole aina itsekään säästynyt narsistin julmuudelta.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto