Hyppää pääsisältöön

Airsoftissa on siisteintä, ettei kukaan kuole

Airsoft-taistelupelissä jäljitellään oikeaa sotaa, mutta harrastajien mukaan sillä ei silti ole mitään tekemistä tosimaailman sodankäynnin kanssa: "Siisteintä on, ettei pelin lopussa kukaan ole kuollut."

Tietolaatikko

Airsoft syntyi Japanissa 1980-luvulla. Suomeen se rantautui 1990-luvun alussa.
Varhaisemmassa paintball-pelissä käytettyjen väriammusten sijasta airsoftissa ammutaan pieniä muovikuulia. Joukkueiden tavoitteena on pudottaa vastustajan pelaajat pelistä joko osumalla tai hiipimällä koskettamaan vihollista takaapäin. Suojavarusteet ovat pakollisia.
Aseet ovat oikeiden tuliaseiden näköisiä, ja myös osa puvustuksesta seuraa aitoja esikuvia. Skenaariot rakennetaan monesti historiallisten sotatapahtumien mallin mukaan, ja peleissä sovelletaan sotilastaktiikkaa.
Hyvinkään joukkosurma toukokuussa 2012 nosti sotapelit jälleen keskustelunaiheeksi. Kaksi ihmistä surmannut ja seitsemää haavoittanut ampuja oli harrastanut airsoftia.

Muovikuula-aseilla pelattava airsoft alkoi saada Suomessa laajempaa suosiota 2000-luvun alussa. Harrastajia arvioitiin olevan tuhansia ympäri Suomea. Tyypillinen softaaja oli 14-vuotias poika. Nuorimmat pelaajat olivat kahdeksanvuotiaita, mutta mukana saattoi olla kolmekymppisiäkin. Pitkissä skenaariopeleissä oli parhaimmillaan mukana jopa 600 osanottajaa.

Ajankohtainen Kakkonen seurasi vuonna 2004 Turkusoft ry:n järjestämää viikonloppupeliä. Turkulaisten teinipoikien tyytyväiset vanhemmat pitivät airsoftia hyvänä vaihtoehtona tietokoneen ääressä istumiselle. Aamu-tv:n vieraina vuonna 2007 olivat hieman varttuneemmat harrastajat Tuomas Lairila ja Esa Toivonen.

Pikkutarkoilla asekopioillaan pitkin metsiä räiskivät oudot maastopukuiset porukat herättivät myös epäluuloa. Oheisiin ohjelmiin haastatellut harrastajat kuitenkin torjuvat jyrkästi syytökset "sotahullujen pelistä". Airsoftissa itse asiassa vältettiin käyttämästä sellaisia sanoja kuin "sota", "kuollut" tai "tappaminen". Lajin ei haluttu herättävän negatiivisia mielleyhtymiä.

Pelaajat vierastavat jopa määritettä "sotaleikki", koska "sota on asia, jonka kanssa ei pidä leikkiä". Airsoft on heille eräilyä ja jännittävää adrenaliiniurheilua, vaikka siinä urheillaankin "aseennäköisten muovitorrakoiden kanssa".

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto