Hyppää pääsisältöön

Helsingin metro valmistui vuosien väännön jälkeen

Kun Helsingin metro otettiin käyttöön elokuussa 1982, siitä oli käyty vuosikymmeniä kestäneet riidat. Maailman pohjoisimman metron rakentaminen nosti esille myös poliittisen kähminnän ja lahjussyytteet.

Metron suunnittelu Helsinkiin aloitettiin jo 1950-luvun lopulla. Ensimmäisten suunnitelmien mukaan Helsinki kasvoi niin vauhdilla, että metroverkon pituudeksikin kaavailtiin 87 kilometriä.

Metroverkko olisi 1950-luvun suunnitelmien mukaan ulottunut pitkälle naapurikuntiin ja siinä oli määrä olla yhteensä 108 asemaa. ”Ilmarataa Helsinkiin ei rakenneta vaan maanalainen”, kertoi vuoden 1962 uutiskatsaus jo varmana ja päätettynä asiana.

Yhtenä metroaseman paikkana esitellään vuonna 1962 Pohjois-Haaga, joka silloin oli uusi asuntoalue. Itäisen radan päätepisteeksi arvellaan Puotilaa. Mallia Helsingin metrolle haettiin Moskovan ja Tukholman metroista.

Metron rakentamisesta saatiin päätös aikaiseksi vasta vuonna 1969. Vuonna 1971 valmistuneen tv-ohjelman mukaan metrolinjauksista käytiin kuitenkin kovaa taistelua.

Metrotoimikunta, konsultit, arkkitehdit ja kaupungin päättäjät riitelivät metrolinjojen sijainnista ja metrosuunnitelmien toteuttamisesta. Seurauksena oli myös syytteitä toimivaltuuksien ylityksistä ja lahjuksien ottamisesta.

Monien vaiheiden jälkeen metroliikenne alkoi elokuussa 1982 Hakaniemen ja Itäkeskuksen välillä. Yleisölle avoimia koeajoja järjestettiin jo kesäkuussa, mutta virallisia avajaisia vietettiin 2. elokuuta. Sittemmin rataosuuksia on jatkettu. Vuonna 2012 Helsingin metrossa oli 17 asemaa ja rataa noin 21 kilometriä.

Matkoja tehdään päivässä noin 200 000 ja vuodessa lähes 58 miljoonaa.

Metron rakentaminen jatkuu länsimetrolla, joka jatkaa metron Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Espoon Matinkylään. Valmistuttuaan länsimetro kuljettaa arviolta yli 100 000 asukasta päivässä.

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto