Hyppää pääsisältöön

Helsingin metro valmistui vuosien väännön jälkeen

Kun Helsingin metro otettiin käyttöön elokuussa 1982, siitä oli käyty vuosikymmeniä kestäneet riidat. Maailman pohjoisimman metron rakentaminen nosti esille myös poliittisen kähminnän ja lahjussyytteet.

Metron suunnittelu Helsinkiin aloitettiin jo 1950-luvun lopulla. Ensimmäisten suunnitelmien mukaan Helsinki kasvoi niin vauhdilla, että metroverkon pituudeksikin kaavailtiin 87 kilometriä.

Metroverkko olisi 1950-luvun suunnitelmien mukaan ulottunut pitkälle naapurikuntiin ja siinä oli määrä olla yhteensä 108 asemaa. ”Ilmarataa Helsinkiin ei rakenneta vaan maanalainen”, kertoi vuoden 1962 uutiskatsaus jo varmana ja päätettynä asiana.

Yhtenä metroaseman paikkana esitellään vuonna 1962 Pohjois-Haaga, joka silloin oli uusi asuntoalue. Itäisen radan päätepisteeksi arvellaan Puotilaa. Mallia Helsingin metrolle haettiin Moskovan ja Tukholman metroista.

Metron rakentamisesta saatiin päätös aikaiseksi vasta vuonna 1969. Vuonna 1971 valmistuneen tv-ohjelman mukaan metrolinjauksista käytiin kuitenkin kovaa taistelua.

Metrotoimikunta, konsultit, arkkitehdit ja kaupungin päättäjät riitelivät metrolinjojen sijainnista ja metrosuunnitelmien toteuttamisesta. Seurauksena oli myös syytteitä toimivaltuuksien ylityksistä ja lahjuksien ottamisesta.

Monien vaiheiden jälkeen metroliikenne alkoi elokuussa 1982 Hakaniemen ja Itäkeskuksen välillä. Yleisölle avoimia koeajoja järjestettiin jo kesäkuussa, mutta virallisia avajaisia vietettiin 2. elokuuta. Sittemmin rataosuuksia on jatkettu. Vuonna 2012 Helsingin metrossa oli 17 asemaa ja rataa noin 21 kilometriä.

Matkoja tehdään päivässä noin 200 000 ja vuodessa lähes 58 miljoonaa.

Metron rakentaminen jatkui länsimetrolla, jonka ensimmäinen osa valmistui syksyllä 2017. Metro jatkaa Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Espoon Matinkylään. Ratalinja on noin 14 kilometriä pitkä ja sillä on kahdeksan asemaa. Länsimetro kuljettaa arviolta yli 100 000 asukasta päivässä.

Lähde: Länsimetro

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto