Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Helsingin avoimia verkkoja metsästämässä

Helsinkiin on kaivattu avointa langatonta verkkoa jo pitkään ja jotain riekaleita sellaisesta on ollutkin. Helsingin kaupunki ylläpitää Hot Spot -karttaa, johon on merkitty niin avoimia kuin vain yritysten (kahviloiden yms.) asiakkaille vapaita WLAN-verkkoja. 

Alkukesästä on myös uutisoitu, että Helsingin keskustassa avautuisi laajempi avoin WLAN-verkko, johon pääsee ilman tunnuksia. Asialla on yksityinen yritys, NextMesh, joka on hankkinut verkon pääsponsoriksi Angry Birds -firma Rovion, joten avoimen verkon nimeksi tulee tietysti Angry Birds Wifi

Käytännössä homman pitäisi toimia niin, että Angry Birds -verkon käyttäjä saa sisäänkirjautuessaan eteensä mainossivun, jonka jälkeen voi surffailla vapaasti. Noin 30-60 minuutin välein tulee selaimeen mainosbanneri. Tämä hinta pitää siis verkon "ilmaisuudesta" maksaa. Verkon piti avautua Helsinki-päivänä 12.6. joten kävin eilen testaamassa, missä Helsingin avoimet verkot löytyvät ja kuinka nopeita ne ovat. Apuna oli Ipad 2 ja Speedtest-nopeusmittari. 

Sanomatalo 

Aloitin turneen Kiasman kupeesta, Sanomatalosta, minne Helsingin Sanomat on avannut kaikille avoimen verkonHSVerkko-niminen WLAN toimi hyvin vain Sanomatalon sisällä. Verkko oli kuitenkin todella nopea,  kolmessa eri mittauksessa download-nopeudet pyörivät siinä 20 megan tienoilla. 

Pääposti

Seuraava etappi oli Pääposti, jonka kanssa samassa rakennuksessa on myös Kirjasto 10. Helsingin kaupunginkirjastoilla on oma avoin "stadinetti", jota pääsee käyttämään kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla, tunnuksen voi tilata myös tekstiviestinä. Tämä Kirjasto 10:n verkko ei tosin ulotu itse kirjaston ulkopuolelle (ja kehnosti itse asiassa kirjaston etuosaankin), joten sitä voi käyttää vain kirjastossa. 

Pääpostin lähistöllä toimi nippa nappa Helsingin kaupungin oma avoin WLAN, joka vaati tiettyjen käyttöehtojen hyväksymistä. Speedtestissä download-nopeus pyöri 1-2 megassa. Vielä ei kaikuakaan vihaisten lintujen verkosta. 

Kaivokatu 

Matka jatkui Rautatieaseman eteen, VR:n kivimiesten kainaloon. Kaivokadulla ainoa vapaa verkko oli jälleen Helsingin kaupungin. Nopeus oli hidas, alle megan. Ei näkynyt kaupallista verkkoa. 

Aleksin ja Mikonkadun kulma

Seurasin raitiovaunukiskoja Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmaan ja kalastelin jälleen vihaisia lintuja verkoista. Ei löytynyt. Helsingin kaupungin verkkokin oli jossain katveessa, joten nettiin ei pääsyt ilman mobiiliyhteyksiä.  

Senaatintori 

Aurinkoinen päivä houkutteli lopulta Senaatintorille, missä ostin turistibussien varjossa jäätelön ja panin Ipadin laulamaan. Verkkoluettelossa komeili jälleen Helsingin kaupungin WLAN, joka toimikin oikein pirteästi Aleksanteri II:n patsaan vieressä. Speedtest näytti noin 5 megan download-nopeuksia. Kelpaa turistien päivitellä facebook-kuviaan kaupungin piikkiin.

Yritin päästä myös ilmeisesti valtioneuvoston linnan (vn-wlan-guest) avoimeen verkkoon, mutta en päässyt vakoilemaan hallituksen salaisuuksia. Lintujen WLAN-verkko loisti edelleen poissaolollaan, vaikka turistilaumat olisivat varmasti halunneet ladata kotimaisia mobiilipelejä.  

Kauppatori 

Nälkä alkoi jäätelöstä huolimatta huikoa, joten päätin hakea legendaarisen lihapiirakka-kahvi -satsin Kauppatorilta. Sieltä löytyi jonkinlainen Helsingin kaupungin verkon riekale, mutta signaali oli niin heikko, että Speedtest oli hyytyä. Havis Amandan patsaan kyljessä kaupungin verkko pelitti jo paremmin ja nopeus nousi yhden megan tienoille. Torillakaan ei vihaisten lintujen verkkoa näkynyt, vain vihaisia lokkeja. 

Espan puisto

Lihapiirakka painoi mahassa niin paljon, että päätin suunnistaa Espan nurmelle lepäämään ja syömään jälkiruoaksi mansikoita. Espalla on joskus ollut jonkinlainen yksityisten herrasmiesten pystyttämä verkko, mutta siitä ei näkynyt vilaustakaan. Nyt oli surffailtava kaupungin etanavauhtisella verkolla. No birds here.

Svenska Teatern

Mansikat mahassa olin tyytyväinen olooni, mutta epäilys kaiversi mieltäni: Eikö uutisissa mainostettua avointa Angry Birds -verkkoa olekaan saatu pystyyn kauniin pääkaupunkimme juhlapäiväksi? Päätin vielä kerran kokeilla onneani Espan puiston päässä, Svenska Teaternin kohdalla, ja avot: verkko löytyi!

Tosin sen nimi oli Free 5, eikä Angry Birds, mutta selain vaati heti minulta hyvää käytöstä.

Nopeus oli kierroksen toiseksi paras, kymmenen megan tienoilla, eikä ärsyttävistä mainoksista ollut tietoakaan noin viiden minuutin surffailun aikana. Verkko löytyi, lintuja ei.

Turneen jälkeen soitin tänään NextMeshiin ja heidän markkinointijohtajansa Marietta Johanssonin kertoi, että verkkoa kyllä on pystetty kiivaasti Helsinki-päivänä ja peittoalueen pitäisi lähipäivien aikana kasvaa. Samanlainen verkko on nousemassa kuulemma myös Linnanmäelle. 

Toivottavasti lintuverkko saadaan pystyyn ja hyvänlaatuisena, sillä muuten avointen verkkojen löytyminen Helsingissä on edelleen tuskan takana. Sellaisissa sivistyskaupungeissa kuin Oulu, Lappeenranta, Lahti ja Pori avoimet verkot jo on.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.