Viikonpäivät - Lukusanat - Refleksiiviverbit - Preposition ja artikkelin yhdistetyt muodot - Konditionaali - Modaaliset apuverbit - Partikkeli ’ne’ - Painoton pronomini + verbit piacere / servire - Tentti (osa 3)
Viikonpäivät – i giorni della settimana
| Chiuso il lunedì. | Suljettu maanantaisin. |
| Aperto da martedì a venerdì. | Avoinna tiistaista perjantaihin. |
| lunedì | maanantai |
| martedì | tiistai |
| mercoledì | keskiviikko |
| giovedì | torstai |
| venerdì | perjantai |
| sabato | lauantai |
| domenica | sunnuntai |
| in settimana | viikolla |
Pelkkä viikonpäivän nimi ilman artikkelia tai prepositiota riittää ilmaisemaan, että on tietty päivä tai että jotain tapahtuu tiettynä päivänä. Jos jokin asia toistuu samana päivänä - esimerkiksi maanantaisin, tiistaisin tai aina maanantaina, aina tiistaina - se ilmaistaan lisäämällä määräinen artikkeli tai prepositio di viikonpäivän eteen. Maanantaista lauantaihin viikonpäivät ovat maskuliineja, sunnuntai on feminiinisukuinen.
Lukusanat
Perusluvut
Perusluvut ovat taipumattomia, lukuun ottamatta numeroa yksi, jonka korvaa epämääräinen artikkeli un, uno, una, un’. Kahdestakymmenestä ylöspäin lukusanat muodostetaan lisäämällä numerot 1-9 suoraan kymmenluvun perään. Nolla on zero.
Kuuntele lukusanat 1 - 20. HUOM! -i- katoaa u:n ja o:n edellä (21 ja 28 jne).
| 1 uno | 11 undici | 21 ventuno |
| 2 due | 12 dodici | 22 ventidue |
| 3 tre | 13 tredici | 23 ventitre |
| 4 quattro | 14 quattordici | 24 ventiquattro |
| 5 cinque | 15 quindici | 25 venticinque |
| 6 sei | 16 sedici | 26 ventisei |
| 7 sette | 17 diciassette | 27 ventisette |
| 8 otto | 18 diciotto | 28 ventotto |
| 9 nove | 19 diciannove | 29 ventinove |
| 10 dieci | 20 venti | 30 trenta |
Kirjoita tai sano puhelinnumero.
Kuuntele lukusanat 31 - 100. HUOM! -a- katoaa u:n ja o:n edellä (31, 38 jne.).
| 31 trentuno | 39 trentanove |
| 32 trentadue | 40 quaranta |
| 33 trentatre | 41 quarantuno |
| 34 trentaquattro | 42 quarantadue |
| 35 trentacinque | 43 quarantatre |
| 36 trentasei | 44 quarantaquattro |
| 37 trentasette | 45 quarantacinque |
| 38 trentotto | 46 quarantasei |
duecento kaksi sataa
mille tuhat
duemila kaksi tuhatta
nel 2013 (duemilatredici) vuonna 2013
Viime vuosituhannen vuosisadoista italialaiset sanovat seuraavasti:
il '300 (trecento), nel '300 1300-luku, 1300-luvulla
nel '500 1500-luvulla
Harjoittele lukusanoja - tee päässälaskutesti 1-30.
Harjoittele lukusanoja - tee päässälaskutesti 30-100.
Järjestysluvut
Kuuntele järjestysluvut 1. - 31.
| 1. primo | 11. undicesimo | 21. ventunesimo |
| 2. secondo | 12. dodicesimo | 22. ventiduesimo |
| 3. terzo | 13. tredicesimo | 23. ventitreesimo |
| 4. quarto | 14. quattordicesimo | 24. ventiquattresimo |
| 5. quinto | 15. quindicesimo | 25. venticinquesimo |
| 6. sesto | 16. sedicesimo | 26. ventiseiesimo |
| 7. settimo | 17. diciassettesimo | 27. ventisettesimo |
| 8. ottavo | 18. diciottesimo | 28. ventottesimo |
| 9. nono | 19. diciannovesimo | 29. ventinovesimo |
| 10. decimo | 20. ventesimo | 30. trentesimo |
| 31. trentunesimo |
Lisää järjestyslukuja:
| 40. quarantesimo | 60. sessantesimo | 80. ottantesimo |
| 41. quarantunesimo | 61. sessantunesimo | 81. ottantunesimo |
| 42. quarantaduesimo | 62. sessantaduesimo | 82. ottantaduesimo |
| 43. quarantatreesimo | 63. sessantatreesimo | 83. ottantatreesimo |
| 50. cinquantesimo | 70. settantesimo | 90. novantesimo |
| 51. cinquantunesimo | 71. settantunesimo | 91. novantunesimo |
| 52. cinquantaduesimo | 72. settantaduesimo | 92. novantaduesimo |
| 53. cinquantatreesimo | 73. settantatreesimo | 100. centesimo |
Missä kerroksessa? Kirjoita järjestysluku kirjaimin.
Refleksiiviverbit
Verbejä, joiden toiminta kohdistuu jollain tavoin tekijään itseensä, kutsutaan refleksiiviverbeiksi. Esimerkiksi verbillä lavarsi (peseytyä) subjekti (pesijä) ja objekti (hän/se, joka pestään) ovat samat. Refleksiiviverbeihin liittyy ns. refleksiivipronomini, joka sijoitetaan taipuvan verbin eteen.
| lavarsi (peseytyä) |
vestirsi (pukeutua) |
| Io mi lavo. Tu ti lavi. Lui/Lei si lava. Noi ci laviamo. Voi vi lavate. Loro si lavano. |
Io mi vesto. Tu ti vesti Lui/Lei si veste. Noi ci vestiamo Voi vi vestite Loro si vestono. |
Persoonapronomineja ei ole pakko käyttää, ellei eritoten haluta korostaa persoonaa. Näissäkin pelkkä refleksiivipronomini riittää hyvin osoittamaan, kuka on kyseessä.
Ci laviamo prima di partire. Peseydymme ennen lähtöä.
Si lavano le mani prima del pranzo. He pesevät kätensä ennen lounasta.
Vi vestite rapidamente? Pukeuduttehan nopeasti.
Lisää refleksiiviverbeistä ja -pronomineista
Refleksiivimuoto korvaa usein omistuspronominin käytön.
Mi lavo le mani. Pesen käteni.
Jos verbejä on kaksi, pronomini "liimataan" perusmuodon loppuun.
| volere (haluta) + cambiarsi (vaihtaa vaatteet) |
| voglio cambiarmi vuoi cambiarti vuole cambiarsi vogliamo cambiarci volete cambiarvi vogliono cambiarsi |
| dovere (täytyä, pitää) + vestirsi (pukeutua) |
| devo vestirmi devi vestirti deve vestirsi dobbiamo vestirci dovete vestirvi devono vestirsi |
Harjoittele refleksiiviverbejä
Täydennä verbin refleksiivipronominilla
Preposition ja artikkelin yhdistetyt muodot
Kun prepositiot a, in, da, su, di ovat määräisen artikkelin edellä, ne sulautuvat sen kanssa yhdeksi sanaksi. Joskus myös prepositiot con ja per yhdistetään niitä seuraavaan määrätyn artikkelin muotoon.
| il | lo (l') | la (l') | i | gli | le | |
| di | del | dello (dell') | della (dell') | dei | degli | delle |
| a | al | allo (all') | alla (all') | ai | agli | alle |
| da | dal | dallo (all') | dalla (all') | dai | dagli | dalle |
| in | nel | nello (nell') | nella (nell') | nei | negli | nelle |
| su | sul | sullo (sull') | sulla (sull') | sui | sugli | sulle |
Täydennä oikea preposition ja artikkelin yhdistelmä
Lue alla olevat lauseet ja mieti, mikä prepositio ja mikä määräinen artikkeli ovat sulautuneet keskenään.
Si accomodano al tavolo.
...e questa è la carta dei vini.
Quello accanto alla finestra.
Hai il numero di telefono dell’Agriturismo?
Vastaukset
a + il = al tavolo
di + i = dei vini
a + la = alla finestra
di + l' = dell’Agriturismo
Lauseet suomeksi
Si accomodano al tavolo. Käykää istumaan.
...e questa è la carta dei vini. ...ja tässä on viinilista.
Quello accanto alla finestra. Tuo ikkunan vieressä oleva.
Hai il numero di telefono dell’Agriturismo? Onko sinulla Agriturismon puhelinnumeroa?
Verbin ’volere’ konditionaali
Verbin volere (haluta, tahtoa) konditionaalimuotoa käytetään usein kohteliaissa pyynnöissä.
Vorrei telefonare / vedere il menù...
Haluaisin soittaa puhelimella / nähdä ruokalistan...
Vorrei un caffè e un gelato.
Haluaisin kahvin ja jäätelön.
| volere | konditionaalin koko taivutus |
| io | vorrei |
| tu | vorresti |
| lui/lei | vorrebbe |
| noi | vorremmo |
| voi | vorreste |
| loro | vorrebbero |
Täydennä volere-verbin konditionaalimuodot
Modaaliset apuverbit
Apuverbit dovere, potere ja volere tukevat muita verbejä. Modaalisten apuverbien tärkeimmät tehtävät ovat ilmaista tarvetta, täytymistä, mahdollisuutta, kykenemistä (voida) ja tahtoa. Ne liittyvät pääverbiin suoraan, ilman prepositiota.
...dovete avere un po’ di pazienza...
Ma dobbiamo telefonare questa sera...
Per me possiamo restare...
...volete ordinare qualcosa da bere?
... vogliamo ordinare?
| dovere täytyä | potere voida | volere haluta |
| devo | posso | voglio |
| devi | puoi | vuoi |
| deve | può | vuole |
| dobbiamo | possiamo | vogliamo |
| dovete | potete | volete |
| devono | possono | vogliono |
Täydennä modaalisten apuverbien taivutusmuodot
Harjoittele modaalisia apuverbejä vastaamalla kysymyksiin
Muut verbit + pääverbi
Myös muut kuin modaaliset apuverbit voivat antaa pääverbille suunnan. Silloin tarvitaan prepositiota a tai di liittämään verbit toisiinsa.
Il gruppo di amici inizia a mangiare.
Ystäväjoukko alkaa syödä.
I ragazzi finiscono di mangiare.
Nuoret päättävät ateriansa.
Taivuta iniziare ja finire -verbejä
Ne-partikkeli
Painottomalla partikkelilla ne on eri merkityksiä. Se voi viitata osaan jotain kokonaisuutta (suomen siitä, sitä; niistä, niitä), tai se voi ilmaista omistusta, korvata paikanmääreitä tai pelkästään korostaa. Sen tavanomainen paikka on ennen taivutettua verbiä.
Che ne dite?
Mitä/Mitäs siitä sanotte?
E tu Agnese, cosa ne pensi di questo posto?
Mitä pidät tästä paikasta?
Non ne voglio. En halua sitä/niitä.
... ne ha portati solo tre. ... toitte niitä vain kolme.
Muunna lauseet käyttämällä partikkelia "ne"
Painoton pronomini + verbit piacere/servire
Näitä muotoja tarvitaan korvaamaan sanoja, jotka ovat lauseessa tekemisen kohteena mutta epäsuorasti. Ts. painottomat, epäsuorat objektipronominit (datiivipronominit) viittaavat epäsuoraan objektiin ja vastaavat suomessa esim. päätettä -lle, -lta (Ostin kirjan sinulle).
Painottomat datiivipronominit sijoittuvat joko ennen taipuvaa verbiä, tai ne "liimataan" taipumattoman verbimuodon perään. Painottomia muotoja käytetään aina kun ei haluta korostaa pronominin merkitystä. Nämä muodot eroavat suoraa toiminnan kohdetta ilmaisevista pronomineista ainoastaan yksikön ja monikon kolmannessa persoonassa.
mi
ti
gli / le / Le
ci
vi
gli / loro
Vi presento la mia amica Agnese.
Esittelen teille ystävättäreni Agnesen.
Può dirmi dov’è il bagno?
Voitteko sanoa minulle, missä on WC?
Aspettate che vi trovo un tavolo libero.
Odottakaa, että löydän teille vapaan pöydän.
Le consiglio una bella bistecchina.
Suosittelen teille hyvää pihviä.
Verbit piacere (miellyttää) ja servire (olla tarpeen) rakentuvat kieliopillisesti epäsuorasti (datiivirakenteella).
"Pidättekö tästä paikasta?" ilmaistaankin "Onko tämä paikka teille mieleen?"
"Tarvitsetteko viinilistaa?" ilmaistaankin "Onko viinilista teille hyödyksi?"
Verbit taipuvat yksikön ja monikon kolmannessa persoonassa.
Vi piace questo posto?
Pidättekö tästä paikasta?
Mi piace molto.
Pidän siitä paljon.
... e questa è la lista dei vini, se vi serve.
... ja tämä on viinilista, jos tarvitsette sitä.
Ci serve un po’ di tempo.
Tarvitsemme hiukan aikaa.
Harjoittele piacere- ja servire -verbejä sekä niihin liitettäviä pronomineja
Tentti
Testaa lopuksi, tunnetko kurssin tämän osan kielioppiasiat.
