Hyppää pääsisältöön

Suomella hyviä muistoja Lontoon olympialaisista

Maailman urheileva nuoriso mittelee kesällä 2012 voimiaan jo kolmannen kerran samassa kaupungissa, Lontoossa. Aiemmista Lontoon kisoista 1908 ja 1948 on suomalaisilla runsaasti mukavia muistoja.

Vuoden 1908 olympialaiset oli määrä pitää Roomassa. Hanke jäi kuitenkin aikeeksi, sillä vuonna 1906 sattunut Vesuviuksen tulivuorenpurkaus asetti järjestäjämaan rahavanat uusiksi: olympialaisten sijaan varat ohjattiin tuhoutuneen alueen jälleenrakentamiseen. Kisat siirretiiin pidettäviksi Lontoossa.

Lontoon kisoissa 1908 tehtiin suomalaisittain tärkeää olympiahistoriaa: maamme oli ensimmäistä kertaa mukana virallisesti. Olimme tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa, mutta vastaperustetun oman kansallisen olympiakomiteamme turvin Suomen suuriruhtinaskunta lähetti kisoihin oman joukkueensa. Joukkueessa oli 65 urheilijaa, kaikki miehiä.

Jo tätä ennenkin oli neljä suomalaisurheilijaa omalla kustannuksellaa käytännössä kisannut samalla tasolla osallistumalla Ateenan "välikisoihin" vuonna 1906. Avajaisissa he eivät olleet halunneet marssia Venäjän lipun alla. Asia oli ratkennut niin, että miehet olivat marssineet kentälle Itävallan joukkueen joukossa ja poistuneet sieltä USA:n lipun alla.

Näistä miehistä painija Verner Weckman ja uimahyppääjä Toivo Nestori Aro osallistuivat myös Lontoon kisoihin. Weckman uusi siellä Ateenassa saavuttamansa kultamitalin. Aro puolestaan selvisi loppuotteluun, mutta ei kilpaillut siellä, sillä hänelle ei kerrottu, milloin kilpailu käydään.

Toinen maailmansota jäädytti pitkäksi aikaa toiveet maailman nuorison yhteisurheilusta. Vuoden 1940 kisat oli tarkoitus pitää Helsingissä ja vuoden 1944 Lontoossa. Sodan päätyttyä olympia-aate elvytettiin, ja kisat päätettiin pitää vuonna 1948 Lontoossa. Saksaa ja Japania ei kutsuttu mukaan.

Suomen edustusjoukkueelle koottiin matkakassaa olympiakeräyksellä. Kampanjaa mainostavassa filmissä nähtiin suomalaisten suorituksia Olympiastadionilla ja mm. Tapio Rautavaaran harjoittelua. Iskulauseet olivat osin kirkkohistoriankin inspiroimia: "Kun ropo kirstuun kilahtaa, niin piste Suomeen vilahtaa." Suomen urheilijoiden saavutuksille saisi hyvällä omallatunnolla hihkaista vain se, joka on tukenut keräystä.

Ensimmäisissä sodanjälkeisissä kisoissa suomalaiset menestyivät hienosti vanhassa mahtilajissaan painissa sekä voimaa ja tarkkuutta vaativissa keihäässä ja seipäässä. Lenni Viitala voitti kultaa vapaapainissa, ja Kelpo Gröndahl sai hopeaa ja Reino Kangasmäki painisarjoissansa pronssia. Kaisa Parviainen saavutti ensimmäisenä naisurheilijanamme olympiahopeaa keihäässä ja Erkki Kataja seipäässä.

Suomalaiset olivat omaa luokkaansa myös voimistelussa. Kultaa tuli sekä joukkuekilpailussa että yksittäislajeissa. Erityisen hyviä suomalaiset olivat hevosella: siinä kulta jaettiin kolmen suomalaisen, Paavo Aaltosen, Veikko Huhtasen ja Heikki Savolaisen kesken. Voimistelijoiden valmentautumisesta Vierumäellä tehtiin erillinen uutisfilmi, jossa nähdään mm. Aaltosen ja Huhtasen tyylinäytteitä.

Suurimman sykähdyksen suomalaissydämissä aiheutti kuitenkin komea, laulajana ja elokuvistakin tunnettu Tapio Rautavaara, joka voitti miesten keihäskisassa kultaa. Heitto ei ollut pitkä, mutta pehmeästä mullasta ponnistaneet muut kilpailijat jäivät sen taakse. Rautavaara palasi kisoista juhlittuna sankarina, ja laulajanura lähti nousukiitoon.

Lontoon kisoissa 1948 kilpailtiin viimeisen kerran myös taidelajeissa: arkkitehtuurissa, kirjallisuudessa, kuvanveistossa, maalaustaiteessa ja musiikissa. Töiden tuli olla urheilun innoittamia.

Tässäkin suomalaiset pärjäsivät erinomaisesti: arkkitehtuurissa Yrjö Lindegren voitti olympiakultaa kaupunkisuunnittelussa työllään "Varkauden yleisurheilukeskus", ja kirjallisuudessa Aale Tynnin runo "Hellaan laakeri" palkittiin niin ikään kultamitalilla. Musiikissa Kalervo Tuukkasen sävellys "Karhunpyynti" sai hopeaa. Kaikissa lajeissa kirkkaimpia mitaleja ei jaettu lainkaan.

64 vuotta myöhemmin, kesällä 2012, Lontoossa kisataan jälleen. Kisoja varten kaupunkiin on rakennettu uusi olympiastadion, paikalle odotetaan yli kymmentä tuhatta urheilijaa 204 maasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.