Hyppää pääsisältöön

Hui Hai Hiisi -ohjelman Matti Menninkäinen oli selitysten mestari

Matti Menninkäinen on hirmuisen Hiiden nöyrä alamainen – varsinkin joutuessaan tämän puhutteluun. Hiisivuoren esimiehen ja tämän alaisen suhde on todella huonolla pohjalla.

Tietolaatikko

Hui Hai Hiisi oli Ylen suosittu satuseikkailu lapsille, jota esitetettiin TV2:ssa vuosina 1999-2000. Sarja ammensi aineksia suomalaismytologiasta ja kansansatuperinteistä. Sarja oli oivaltava sekoitus lapsia osallistavaa reality-seikkailua ja näytelmää. Sarjan päähahmot, keijukaisneito Berenike Tähtikilpi (Anu Tuomi-Nikula) ja Matti Menninkäinen (Riku Suokas) ohjasivat jaksoihin apuun kutsuttuja lapsia läpi Hiisivuoren ratkoen erilaisia tehtäviä ja vältellen hirmuisen Hiiden vihaa.
Erityismaininnan ansaitsee sarjan lavastus, jonka ansiosta vierailevat lapset vakuutuivat hiisivuoren todellisuudesta. Hiisivuoren hirmuinen hallitsija, Hiisi (Asko Sahlman), taas onnistui öykkäröinnillään säikäyttämään varttuneemmankin katsojan.
Sarja on uusittu vuonna 2005 ja vuosina 2009-2010.

Hiisivuoren diktaattorimaisesti käyttäytyvä hallitsija on vanhan koulukunnan, syö-tai-tulet-syödyksi -työelämäkulttuurin edustaja. Hän pitää alamaisensa uskollisina mielummin pelon, kuin kunnioituksen avulla.

Hiisi ei salli ihmislasten läsnäoloa vuorellaan, koska nämä ovat ainoita, jotka pystyvät Hiiden lumoukset purkamaan. Ja aina kun valtias kokee asemansa uhatuksi nuoren sukupolven edessä, saa Matti Menninkäinen alaisena tuta tämän selkänahassaan.

Matti joutuu tämän tästä selittelemään miksi vuoren luolista löytyy merkkejä ihmislapsista. Toisaalta, Matti on itse osasyyllinen tukaliin tilanteisiinsa: Sen mitä Matti hätävalheillaan onnistuu Hiidelle kerta toisensa jälkeen kuittaamaan, unohtuu nopeasti, kun kaunis Berenike-keiju pyytää jälleen Matin apua seuraavien lapsisankarien paikalle kutsumisessa.

Välillä turhamainen Hiisi on vain pitkästynyt. Tällöin Matin tehtäväksi jää valtiaansa viihdyttäminen.

Hiisivuorella kaivataan kipeästi perusteellisia yhteistoimintaneuvotteluja ilmapiirin puhdistamiseksi. Jo pelkän keskusteluyhteyden saavuttaminen on vaikeaa, mikäli toinen osapuoli joutuu jatkuvasti pelkäämään työsuhteensa vaihtumista johtajan ruokapöydän koristeeksi.

Jonkun pitäisi kertoa Hiidelle, että käskyjen vastaanottajan ei pitäisi koskaan joutua keskustelemaan esimiehensä jalkapohjille. Vaikka tämä sattuisikin olemaan kolmekymmenmetrinen.

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto