Hyppää pääsisältöön

Näin Nokia tuhoutui

Nokia oli pitkään maailman suurin ja kaunein matkapuhelinten valmistaja. Vuoden 2008 tienoilla yhtiö alkoi yhtäkkiä hävitä kilpailijoilleen. MOT päätti selvittää, mistä Nokian vaikeudet juontuvat.

Nokiaa seuraavat kansainväliset ja kotimaiset analyytikot arvioivat MOT:ssa syitä Nokian alati pahentuvaan syöksykierteeseen.

MOT:n teettämään laajaan analyytikkokyselyyn osallistui kolmatta kymmentä koti- ja ulkomaista analyytikkoa. Kyselyn tulos on tyrmäys niin Nokiaa kuin toimitusjohtaja Stephen Elopiakin kohtaan. Myös hallituksen puheenjohtajana kolmetoista vuotta toiminut Jorma Ollila saa paljon arvostelua osakseen.

Nokian omistajat kokoontuvat huhtikuussa 2012 yhtiökokoukseen, jossa Ollila jäi sivuun pitkään hallitsemastaan yhtiöstä. Jäähyväisistä tuli katkerat – niin huonolla tolalla Nokia tällä haavaa on.

MOT pyysi haastattelua myös Jorma Ollilalta ja Stephen Elopilta. Nokia ilmoitti, että he eivät olleet saatavilla.

Elop ehti johtaa Nokiaa kolme vuotta. Tänä aikana voitollinen Nokia alkoi tehdä tappiota, ja maailmanmarkkinoiden ykkösen markkinaosuudet romahtivat. 

Nokia myi huhti–kesäkuussa 2010 kaikkiaan 111 miljoonaa matkapuhelinta, joista 24 miljoonaa oli älypuhelimia. Vuoden 2013 huhti–kesäkuussa Nokia myi yhteensä 61 miljoonaa puhelinta, ja Microsoftin Windows Phone -ohjelmistoa käyttävien älypuhelinten myynti oli enää reilut 7 miljoonaa kappaletta.

Pahempaa oli kuitenkin edessä. Nokia ei saanut millään kaupaksi älypuhelimiaan tai halvempia mallejaan, ja sen markkinaosuudet rapautuivat edelleen.

 Syksyllä 2013 Nokia sitten ilmoitti, että se keskittyy matkapuhelinverkkoihin ja myy matkapuhelintuotantonsa Microsoftille reilulla viidellä miljardilla eurolla. Samalla Microsoftilta tullut Stephen Elop jätti Nokian, siirtyi takaisin Microsoftille ja sai mukaansa parinkymmenen miljoonan euron lähtökorvauksen.

Teksti: MOT

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto