Hyppää pääsisältöön

Näin Nokia tuhoutui

Nokia oli pitkään maailman suurin ja kaunein matkapuhelinten valmistaja. Vuoden 2008 tienoilla yhtiö alkoi yhtäkkiä hävitä kilpailijoilleen. MOT päätti selvittää, mistä Nokian vaikeudet juontuvat.

Nokiaa seuraavat kansainväliset ja kotimaiset analyytikot arvioivat MOT:ssa syitä Nokian alati pahentuvaan syöksykierteeseen.

MOT:n teettämään laajaan analyytikkokyselyyn osallistui kolmatta kymmentä koti- ja ulkomaista analyytikkoa. Kyselyn tulos on tyrmäys niin Nokiaa kuin toimitusjohtaja Stephen Elopiakin kohtaan. Myös hallituksen puheenjohtajana kolmetoista vuotta toiminut Jorma Ollila saa paljon arvostelua osakseen.

Nokian omistajat kokoontuvat huhtikuussa 2012 yhtiökokoukseen, jossa Ollila jäi sivuun pitkään hallitsemastaan yhtiöstä. Jäähyväisistä tuli katkerat – niin huonolla tolalla Nokia tällä haavaa on.

MOT pyysi haastattelua myös Jorma Ollilalta ja Stephen Elopilta. Nokia ilmoitti, että he eivät olleet saatavilla.

Elop ehti johtaa Nokiaa kolme vuotta. Tänä aikana voitollinen Nokia alkoi tehdä tappiota, ja maailmanmarkkinoiden ykkösen markkinaosuudet romahtivat. 

Nokia myi huhti–kesäkuussa 2010 kaikkiaan 111 miljoonaa matkapuhelinta, joista 24 miljoonaa oli älypuhelimia. Vuoden 2013 huhti–kesäkuussa Nokia myi yhteensä 61 miljoonaa puhelinta, ja Microsoftin Windows Phone -ohjelmistoa käyttävien älypuhelinten myynti oli enää reilut 7 miljoonaa kappaletta.

Pahempaa oli kuitenkin edessä. Nokia ei saanut millään kaupaksi älypuhelimiaan tai halvempia mallejaan, ja sen markkinaosuudet rapautuivat edelleen.

 Syksyllä 2013 Nokia sitten ilmoitti, että se keskittyy matkapuhelinverkkoihin ja myy matkapuhelintuotantonsa Microsoftille reilulla viidellä miljardilla eurolla. Samalla Microsoftilta tullut Stephen Elop jätti Nokian, siirtyi takaisin Microsoftille ja sai mukaansa parinkymmenen miljoonan euron lähtökorvauksen.

Teksti: MOT

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto