Hyppää pääsisältöön

Kosketusnäyttöjen pöpötesti paljasti: ihminen on saastainen eläin

Älykännyköitä näpräillään joka paikassa. Googlen tutkimuksen mukaan 39% älyluurien käyttäjistä näppäilee kännykkäänsä vessassa. Myönnän, olen syyllistynyt samaan. Lisäksi noin viidennes ihmisistä sanoo pudottaneensa kännykkänsä joskus pönttöön. Tätä en myönnä. 

Asia on askarruttanut myös Releen lukijaa Arttua, joka Facebook-ryhmässämme pyysi testaamaan kosketusnäyttöjen pöpöpitoisuuksia.

Asiaa on tutkittu ainakin Lagosin yliopistossa Nigeriassa. Tutkijat keräsivät näytteet 400 kosketusnäyttöpuhelimesta, joita käyttivät neljä eri ryhmää: katumyyjät, opiskelijat ja opettajat, virkamiehet sekä terveydenhuollon työntekijät.  Eniten pöpöjä (mm. ulosteperäisiä!) löytyi katumyyjien luureista, vähiten taas terveydenhuollon työntekijöiden kännyköistä. Tutkimuksen tulos oli selvä: kosketusnäytöt voivat levittää pöpöjä ja käsiä kannattaa pestä usein.  

Minä pyysin tutkimukseeni avuksi tutkijatohtori Johanna Haikon Helsingin yliopiston yleisen mikrobiologian osastolta. 

- Varmasti jonkinlaisia bakteereja näytöistä löytyy, mutta sitä ei tämän testin perusteella pysty sanomaan, mitä bakteereja ne ovat. Jotain voimme arvailla, kun tulokset saadaan, Haiko toppuutteli ennen testiä. 

Testi eteni seuraavasti. Otimme näytteet kahdesta kosketusnäytöstä: Samsung Galaxy Plus -puhelimesta sekä Ipadistä, joita molempia käytän päivittäin. Lisäksi otimme vertailunäytteet sormistani. 

Ensimmäiset näytteet otettiin puhdistamattomista näytöistä. Sekä Ipad että Samsung ovat olleet normikäytössä, niiden näyttöjä on pyyhitty lähinnä paidanliepeeseen silloin tällöin. Molemmat ovat joutuneet muutaman kerran (Angry Birds, tiedättehän) myös tahmatassuisten lasten käsiin. 

Tämän jälkeen Ipadin näyttö pyyhittiin huolellisesti mikrokuituliinalla (tätä valmistaja suosittelee) ja Samsungin näyttö 80-prosenttiseen alkoholiin kastetulla liinalla (tätä valmistaja EI suosittele). Tämän jälkeen otettiin vertailunäytteet molemmista laitteista.

Näytteet laitettiin kasvamaan Luria-maljoihin, joissa ne muhivat kahdessa eri lämpötilassa (+37°C ja +28°C) pari päivää. Kasvatusmaljoja tarkasteltiin parin päivän muhimisen jälkeen. 

Toimittaja paljastui törkysormeksi

Yllättäen Samsungin puhdistamattomalta kosketusnäytöltä otetuista näytteistä ei löytynyt mitään. Sitävastoin alkoholilla pyyhkimisen jälkeen otetuissa näytteissä löytyi monenlaista pöpöä. 

- Näyttävät mikrokokeilta ja muilta bakteereilta, ei kuitenkaan mitään yllättävää. Sitä en tiedä, miksi tuosta puhelimesta ei irronnut ennen puhdistusta mitään, olisiko käynyt niin, että alkoholi vasta irrotti mikrobit, Johanna Haiko ihmettelee. 

Ipadin näytöstä puolestaan löytyi melkoinen viljelmä erinäköistä mikroeliötä, jotka tuntuivat viihtyvän erityisesti +28 asteen lämpötilassa. 

- Täällä on ainakin jonkinlainen sieni, ja osa näyttää mikrokokeilta, Haiko analysoi. 

- Siinä voi olla esimerkiksi stafylokokkeja. Esimerkiksi antibiooteille vastustuskykyinen MRSA on stafylokokki. Mutta harvoin 
käsissä on hirveitä taudinaiheuttajia, vaikka jotkin stafylokokit voivat aiheuttaa infektioita tai ruokamyrkytyksiä. Monet tavallisetkin iholla elävät 
bakteerit voivat olla vaarallisia ihmisille, joiden puolustusjärjestelmä on heikentynyt.  

Ipadin osalta huomattavaa oli, että mikrokuituliinalla pyyhkiminen puhdisti näytön tehokkaasti. Pyyhkimisen jäljiltä näytöltä ei ollut irronnut näytteeseen juuri mitään. 

Varsinainen törkypesä löytyy lopulta allekirjoittaneen sormista. 

- Joitakin kokkeja löytyy, mikrokokit varsinkin ovat tyypillisiä iholla. Ja löytyy tuosta yksi sienikin, Haiko kuittaa. 

Sieni?! Minun sormissani?! Äiti on opettanut, että kädet pestään vessassa ja näin myös teen. Haikoa sormieni törkyisyys ei yllätä. 

- Kädet ovat ympäristönä bakteereille parempi kuin kosketusnäyttö; iholla on rasvaa, hilsettä, lämpöä ja huokosia, joten mikrobit elävät paremmin kuin koneen ruudulla. Ja myös sieniä voi käsissä olla, esimerkiksi hiiva tai jokin muu. 

Semitieteellisen tutkimuksemme lopputulema siis vahvistaa vanhan totuuden: pese kädet. Ja puhdista kosketusnäyttösi mikrokuituliinalla. Äläkä käytä kännykää vessassa, ettei käy kuten nigerialaisille katukauppiaille. 

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Oletko onnellinen? Jos et, haluatko vaikuttaa asiaan?

    Oletko tyytyväinen elämääsi? Koetko itsesi onnelliseksi?

    Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta. Pitääkö vielä olla onnellinen, jos hoitaa työnsä ja perheensä riittävän hyvin? Vai mitä todella ajattelen sisimmässäni, olenko tyytyväinen elämääni tässä ja nyt?

  • Kaareutuva vai kulmikas? Visuaalinen illuusio kertoo aivojen toiminnasta

    Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sotkee aivot.

    Katso tarkasti yllä olevan kuvaa. Minkälaisia viivoja näet? Ovatko ne pehmeästi kaareutuvia vai kulmikasta siksakkia? Tietty mustan, valkoisen ja harmaan yhdistelmä sopivasti aseteltuna sotkee aivojen ääriviivoja hahmottavia prosesseja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan.

  • Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä - 3 asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

    Mitä jos suositukset ovatkin väärässä?

    Rasvaton maito vai täysmaito? Margariinia vai voita? Jugurtti ilman rasvaa vai sittenkin se rasvaisempi versio? Vuosikymmenten ajan niin terveysviranomaiset kuin kuluttajatkin ovat pitäneet näitä kysymyksiä itsestäänselvyyksinä: ostoskoriin kuuluu valita ne vähemmän rasvaiset vaihtoehdot. Mutta voivatko terveysviranomaiset suosituksineen olla väärässä?

  • Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla

    Antiaine mahdollistaa PET-aivokuvantamisen.

    Alzheimerin taudin aiheuttamat hirvittävät muutokset saadaan näkyviin PET-kuvauksessa antiaineen avulla. Ajatella, että antimaterian keksi 1920-luvulla eräs fyysikko pelkällä kynällä ja paperilla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen blogissaan. Mestarifyysikko Paul Diracilla oli kova itseluottamus.