Hyppää pääsisältöön

Vaikuttaako klassinen musiikki lehmien maidontuotantoon?

Aino Hyvönen kohtaa lehmät navetassa. Kuva: Minttu Heimovirta.

Viikissä tutkitaan klassisen musiikin vaikutusta lehmien maidontuotantoon. Klassista soitetaan lehmille navetassa kahden viikon ajan. Maidontuotantoa seurataan kaksi viikkoa ennen koejaksoa, koejakson aikana, sekä kaksi viikkoa sen jälkeen. Väitetään että klassisen musiikin rauhoittava vaikutus tekee lehmistä tuotteliaampia.

Vietin yhden päivän Viikissä soittaen lehmille viulua, ja tarkkailin heidän reaktioitaan. Koejakson aikana lehmille soitetaan rauhallista ja surumielistä musiikkia, joten valitsin kappaleekseni Bachin d-molli Partitan ensimmäisen osan Allemande. Se on melko lyhyt osa, mutta siinä on erilaisia sävyjä ja se on tasaisen rauhallinen. On tietysti eri asia kuulla soittoa nauhalta, kuten koejakson aikana tapahtuu, kuin kokea klassinen musiikki myös visuaalisesti soittajan ollessa läsnä.

Soittaessani sain yllättäen kontaktin yleisöön. On kummallista, miten lehmätkin osaavat kuunnella ja katsella soittoa. Niiden kiinnostus oli kuitenkin todella vaihtelevaa. Jotkut seurasivat ja kuuntelivat, ja osa lähti nopeasti pois. Nämä kantturat olivat yksilöllisiä kuuntelijoita. Eläimenä lehmä on mielestäni muutenkin rauhallinen, mutta voi olla että ne rauhoittuivat entisestään musiikin soidessa.

Soittaessani mietin, miten lehmät reagoisivat johonkin rohkeampaan klassiseen musiikkiin kuten Šostakovitšin sävellysten yllättäviin käänteisiin ja voimakkaisiin dynaamisiin vaihteluihin. En kuitenkaan uskaltanut kokeilla. Viulun tumma sointi oli selvästi kiehtovinta, ja matalia ääniä soittaessa lehmien korvat nousivat pystyyn.
Aino Hyvönen ja innokas yleisö. Kuva: Minttu Heimovirta.

Yleisön siirtyessä laitumelle jatkoin soittoa. Ulkona lehmien keskellä soittaessa eron huomasi entistä selkeämmin, siellä oli tilaa liikkua ja seurata. Joskus lehmien kiinnostus musiikkiin oli jo liikaa ja minun täytyi lopettaa suojellakseni viuluani. Ajattelin, etteivät lehmien pitkät kielet tekisi hyvää viulun lakkapinnalle.

Yleisöni ei ehkä näyttänyt tunteitaan samoin tavoin kuin ihmiset, mutta tietty ryhmä seurasi liikkeitäni tarkasti. Ajoittain havahduin myös siihen, että tilanne oli todella absurdi. Tästä huolimatta seisoin keskellä peltoa, iltapuku päällä, soittamassa lehmille.

Lehmät yllättivät minut asiantuntemuksellaan. Heti kun soitin epäpuhtaan äänen, heidän keskittymisensä lakkasi. Reaktioon saattoi vaikuttaa oma suhtautumiseni virheeseen. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, etteivät lehmät ole toivottomia klassisen musiikin kuuntelijoita. Välillä heidän eleensä suorastaan vaativat minua jatkamaan kappaleen loputtua. Uskon, että lehmillä on kuten ihmisilläkin erilaisia musiikillisia mieltymyksiä. Ei varmasti ole sattumaa että tietyt lehmät olivat jatkuvasti kiinnostuneita ja toiset eivät.

Tietynlaisella klassisella musiikilla on rauhoittava vaikutus ainakin ihmisiin, varmasti myös lehmiin. En tiedä näkyykö se maidontuotannossa, mutta livenä he ainakin tuntuivat nauttivat kokemuksesta.

Teksti Aino Hyvönen - Kuvat Minttu Heimovirta

Kirjoittaja on 17-vuotias Ylen siisti kesäduunari.

Prisma Studio kertoo ensi syksynä, miten varsinainen koe onnistui. Aiheesta voi lukea lisää mm. BBC Newsin sivuilta.
Lehmät ja kamera. Kuvat Minttu Heimovirta.

Prisma Studion toimittaja Minttu Heimovirta kertoo, että samana päivänä sellisti Larimatti Punelpuro soitti lehmille Bachin 3. sellosarjan preludia. "Kun sello soi, tulivat laitumen kaikki lehmät kuuntelemaan haltioituneina. Sellon matala väreily varmaan osuu lehmien taajuudelle mukavasti, onhan niilläkin aika möreä ääni..eli se on jo jonkinlainen tulos, että lehmät pitää enemmän sellosta kuin viulusta!" Minttu toteaa.

Julkaistu 26.6.2012

Kommentit
  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.