Hyppää pääsisältöön

Vaikuttaako klassinen musiikki lehmien maidontuotantoon?

Aino Hyvönen kohtaa lehmät navetassa. Kuva: Minttu Heimovirta.

Viikissä tutkitaan klassisen musiikin vaikutusta lehmien maidontuotantoon. Klassista soitetaan lehmille navetassa kahden viikon ajan. Maidontuotantoa seurataan kaksi viikkoa ennen koejaksoa, koejakson aikana, sekä kaksi viikkoa sen jälkeen. Väitetään että klassisen musiikin rauhoittava vaikutus tekee lehmistä tuotteliaampia.

Vietin yhden päivän Viikissä soittaen lehmille viulua, ja tarkkailin heidän reaktioitaan. Koejakson aikana lehmille soitetaan rauhallista ja surumielistä musiikkia, joten valitsin kappaleekseni Bachin d-molli Partitan ensimmäisen osan Allemande. Se on melko lyhyt osa, mutta siinä on erilaisia sävyjä ja se on tasaisen rauhallinen. On tietysti eri asia kuulla soittoa nauhalta, kuten koejakson aikana tapahtuu, kuin kokea klassinen musiikki myös visuaalisesti soittajan ollessa läsnä.

Soittaessani sain yllättäen kontaktin yleisöön. On kummallista, miten lehmätkin osaavat kuunnella ja katsella soittoa. Niiden kiinnostus oli kuitenkin todella vaihtelevaa. Jotkut seurasivat ja kuuntelivat, ja osa lähti nopeasti pois. Nämä kantturat olivat yksilöllisiä kuuntelijoita. Eläimenä lehmä on mielestäni muutenkin rauhallinen, mutta voi olla että ne rauhoittuivat entisestään musiikin soidessa.

Soittaessani mietin, miten lehmät reagoisivat johonkin rohkeampaan klassiseen musiikkiin kuten Šostakovitšin sävellysten yllättäviin käänteisiin ja voimakkaisiin dynaamisiin vaihteluihin. En kuitenkaan uskaltanut kokeilla. Viulun tumma sointi oli selvästi kiehtovinta, ja matalia ääniä soittaessa lehmien korvat nousivat pystyyn.
Aino Hyvönen ja innokas yleisö. Kuva: Minttu Heimovirta.

Yleisön siirtyessä laitumelle jatkoin soittoa. Ulkona lehmien keskellä soittaessa eron huomasi entistä selkeämmin, siellä oli tilaa liikkua ja seurata. Joskus lehmien kiinnostus musiikkiin oli jo liikaa ja minun täytyi lopettaa suojellakseni viuluani. Ajattelin, etteivät lehmien pitkät kielet tekisi hyvää viulun lakkapinnalle.

Yleisöni ei ehkä näyttänyt tunteitaan samoin tavoin kuin ihmiset, mutta tietty ryhmä seurasi liikkeitäni tarkasti. Ajoittain havahduin myös siihen, että tilanne oli todella absurdi. Tästä huolimatta seisoin keskellä peltoa, iltapuku päällä, soittamassa lehmille.

Lehmät yllättivät minut asiantuntemuksellaan. Heti kun soitin epäpuhtaan äänen, heidän keskittymisensä lakkasi. Reaktioon saattoi vaikuttaa oma suhtautumiseni virheeseen. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, etteivät lehmät ole toivottomia klassisen musiikin kuuntelijoita. Välillä heidän eleensä suorastaan vaativat minua jatkamaan kappaleen loputtua. Uskon, että lehmillä on kuten ihmisilläkin erilaisia musiikillisia mieltymyksiä. Ei varmasti ole sattumaa että tietyt lehmät olivat jatkuvasti kiinnostuneita ja toiset eivät.

Tietynlaisella klassisella musiikilla on rauhoittava vaikutus ainakin ihmisiin, varmasti myös lehmiin. En tiedä näkyykö se maidontuotannossa, mutta livenä he ainakin tuntuivat nauttivat kokemuksesta.

Teksti Aino Hyvönen - Kuvat Minttu Heimovirta

Kirjoittaja on 17-vuotias Ylen siisti kesäduunari.

Prisma Studio kertoo ensi syksynä, miten varsinainen koe onnistui. Aiheesta voi lukea lisää mm. BBC Newsin sivuilta.
Lehmät ja kamera. Kuvat Minttu Heimovirta.

Prisma Studion toimittaja Minttu Heimovirta kertoo, että samana päivänä sellisti Larimatti Punelpuro soitti lehmille Bachin 3. sellosarjan preludia. "Kun sello soi, tulivat laitumen kaikki lehmät kuuntelemaan haltioituneina. Sellon matala väreily varmaan osuu lehmien taajuudelle mukavasti, onhan niilläkin aika möreä ääni..eli se on jo jonkinlainen tulos, että lehmät pitää enemmän sellosta kuin viulusta!" Minttu toteaa.

Julkaistu 26.6.2012

Kommentit
  • Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Kalevi Ahon sooloteokset haastavat esittäjänsä ja kuulijansa

    Säveltäjä Kalevi Ahon ja BIS-levy-yhtiön vuosikymmeniä kestänyt yhteinen taival jatkuu, kun tasaiseen tahtiin ilmaantuu uutta Aho-äänistöä uusina tallenteina. Noin kolmenkymmenen profiilijulkaisun ansiosta alkaa valtaosa Ahon laajan tuotannon tärkeimmistä teoksista löytyä soivina dokumentteina.

  • Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    Unohdettua orkesterimusiikkia laadukkaasti

    No nyt! Musiikinhistorian sameat kerrokset kirkastuvat jälleen, kun Göteborgin sinfoniaorkesteri esittelee kapellimestari Johannes Gustavssonin johdolla kolme aiemmin äänitteillä kuulematonta teosta. Kiinnostavan kokonaisuuden säveltäjänimiä ovat Ida Moberg, Valborg Aulin sekä Elfrida Andrée. Ruotsalainen Elfrida Andrée (1841–1929) oli muun muassa säveltäjä, kapellimestari ja urkuri.

  • Trumpetti pelasti amerikansuomalaisen Allan Sihvolan hengen – Suomalaissoittajat Stalinin vainoissa

    Amerikansuomalainen muusikko vankileirien saaristossa.

    Amerikansuomalainen Allan Sihvola muutti 12-vuotiaana 1933 perheensä mukana ihanneyhteiskuntaa rakentamaan Neuvosto-Karjalaan. Toisen maailmansodan aikana hän joutui suomalaisena Tsheljabinskin vankileirille. Vähän yli 20-vuotias Sihvola laihtui luurangon laihaksi, mutta säilyi hengissä, sillä trumpetistina hänet hyväksyttiin leirin soittokuntaan. Kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa, Sihvola ryhtyi kirjoittamaan muistelmiaan. Vei 25 vuotta ennen kuin kirja "Stalinin taivaan alle" julkaistiin.