Hyppää pääsisältöön

Hyväntekeväisyys urheilun avulla on suosittua

Julia Immonen keräsi rahaa ihmiskaupan uhreille soutamalla Atlantin yli. Kuva: Julia Immonen

Kun suomalais-skotlantilainen Julia Immonen törmäsi ilmiöön nimeltä ihmiskauppa, reaktiona oli pysäyttävä järkytys. Hän osallistui asuinmaassaan Englannissa seminaariin, missä sai kuulla kovia faktoja asiasta. Ihmiskauppa on yksi suurimmista järjestäytyneen rikollisuuden muodoista. Miljoonat nuoret tytöt ja naiset joutuvat siepatuiksi seksiorjiksi tai tekemään työtä palkatta, tauotta, surkeisiin oloihin vangittuina.

- Minä, koulutettu ihminen, en ollut tiennyt asiasta mitään! Ympärilläni oli piilotettua orjuutta ja minä elin siitä täysin tietämättömänä. Kun kuulin Itä-Euroopasta Iso-Britanniaan salakuljetettujen ihmisten määrän, leukani kirjaimellisesti loksahti auki, Julia kertoo.

Yleensähän kurjiin ilmiöihin törmänneet ihmiset ajattelevat, että "jonkun pitäisi kyllä tehdä asialle jotain". Julia sen sijaan kysyi itseltään: "Mitä minä voisin tehdä uhrien hyväksi? Voisinko minä tehdä jotain näin isolle ongelmalle?"

Urheilutempaukset ovat hyvä keino saada medianäkyvyyttä
Ja Julia todellakin teki. Hän tajusi, että voisi käyttää omaa intohimoaan, urheilua, auttamiskeinonaan. Urheilutempaukset ovat hyvä keino saada medianäkyvyyttä ja näkyvyyttä tarvitaan, jos aikoo kerätä rahaa. Julia perusti järjestön nimeltä Sports against trafficking ja päätti, että järjestön ensimmäinen varainkeruutempaus olisi mahdollisimman räväkkä.

Atlantin ylittäminen soutuveneellä kieltämättä kuulostaa tarpeeksi räväkältä. Useampi ihminen on käynyt kuussa kuin soutanut valtameren yli. Julia keräsi neljä muuta innokasta naista tiimiinsä. He päättivät osallistua Talisker Whisky Atlantic Challenge –soutukilpailuun viiden naisen soutujoukkueella.

Naiset treenasivat noin vuoden päivät kuusi päivää viikossa, usean tunnin päivässä. Silti oli vaikea harjoitella sitä, millaista Atlantin aaltojen armoilla todellisuudessa tulisi olemaan. Soudettavaa oli 4800 kilometriä.

Julia Immosen soututiimi. Kuva: Julia Immonen

Tuskaa ja onnenhetkiä

Naisten hyväntekeväisyyssoutu alkoi viime joulukuussa Kanarialta ja päättyi Barbadokselle. Matka kesti 45 päivää.

- Ensimmäiset 7-10 päivää olivat vaikeimmat. Viidentoista metrin aallot löivät ylitsemme kaikista kulmista. Kädet ja takapuoli olivat rakoilla, suolavesi pahensi kipua. Merisairaus vaivasi. Lisäksi emme tienneet yhtään, kuinka pitkään matka kestäisi, Julia kuvailee.

Naiset soutivat 12 tuntia päivässä, kahden tunnin vuoroissa. Lepäämään pääsi ahtaaseen "hyttiin" veneen kokkaan. On vaikea kuvitella, miten kukaan pystyy nukkumaan vellovassa veneessä keskellä valtameren aallokkoa. Mutta siihenkin tottui.

Nyt soudun jälkeen tuntuu, että pystymme mihin vaan!
- Jatkuvasti ilmeni jotain ongelmia tai asioita, joihin emme olleet varautuneet. Mutta pakon edessä opimme tekemään ratkaisuja. Nyt soudun jälkeen tuntuu, että pystymme mihin vaan!

Upeitakin hetkiä soutumatkaan mahtui.

- Auringonnousut olivat henkeäsalpaavia. Koko taivas värjääntyi punaiseksi. Tai kun alkumatkan vaikeuksista pääsi, nautin hirveästi soutaa yöllä ja nähdä ne miljoonat tähdet taivaalla. Yksi huippuhetki oli, kun viisi delfiiniä ui vieressämme, Julia muistelee.

Miten sitten viisi nuorta naista kestivät toisiaan ahtaassa veneessä äärimmäisissä olosuhteissa peräti 45 päivän ajan?

- Jotkut saman reissun tehneistä ovat sanoneet, etteivät halua enää koskaan nähdä soutukumppaneitaan päästyään maaliin, mutta meille ei käynyt niin. Totta kai ärsytimme välillä toisiamme, mutta halumme onnistua ja kerätä rahaa ihmiskaupan uhreille oli vielä suurempi voima.

Hampaiden pesu veneessä oli haasteellista. Kuva: Julia ImmonenJulia Immonen soutaa Atlantin yli. Kuva: Julia ImmonenHytissä lepäämässä. Kuva: Julia Immonen

Työ jatkuu

- Maaliin saapuminen oli uskomaton tunne. Oli ylitsevuotava tunne nähdä läheisensä ja perheensä maalissa. Paluu arkeen vei tuon kokemuksen jälkeen kaiken kaikkiaan aikaa, Julia sanoo.

Päästyään perille turvallisesti soutuviisikko jatkoi vapaaehtoistyötään ihmiskaupan estämiseksi. Soutuprojekti on tähän mennessä kerännyt noin 250 000 euroa ja keräys jatkuu yhä. Julia suunnittelee jo seuraavaa tempausta: pyöräilyä halki Itä-Euroopan Iso-Britanniaan samaa reittiä kuin mitä ihmiskaupan uhreja tyypillisesti kuljetetaan.

Lisäksi Julia on nykyään kaksi päivää viikosta töissä brittiläisessä A21-kampanjassa, joka työskentelee samaa ilmiötä vastaan. Muun ajan Julia on töissä Sky Sports News –tv-kanavalla.

A21-kampanjan yksi perusajatuksista on tukea ihmiskaupan riskistä tiedottamista niissä maissa, joista uhreja värvätään. Lisäksi se perustaa ihmiskaupan uhreille turvakoteja ja auttaa heitä pääsemään takaisin elämään.

- Ihmiskaupan vastaisesta työstä on tullut minulle intohimo ja haluan olla mukana levittämässä tietoutta tästä nykyajan orjuudesta, Julia sanoo.

Julia on ylpeä suomalaisuudestaan. Kuva: Julia Immonen

Iloa maalissa Barbadoksella. Kuva: Julia Immonen

 

Yhden miehen oodi norpille

Yhdestä oivalluksen hetkestä lähti liikkeelle myös Kimmo Ohtosen hyväntekeväisyystempaus. Ylen Puoli seitsemän -ohjelman luontotoimittajana hän oli kiertänyt monissa paikoissa tekemässä juttua uhanalaisista eläimistä.

Päätin uida Saimaan päästä päähän ja kerätä sillä tavalla rahaa norpille
- Reissuista jäi aina surumielinen olo. Mitä minä voisin tehdä vaikkapa tiikerin hyväksi, kun vastassa on kansainvälinen miljardibisnes salametsästyksen muodossa. Ajatus jäi kuitenkin muhimaan päähäni. Viime kesänä olin sitten Saimaassa uiskentelemassa ja tietenkin tiesin norppien uhanalaisuuden. Yhtäkkiä tajusin, että tämä voisikin olla se juttu! Päätin uida Saimaan päästä päähän ja kerätä sillä tavalla rahaa norpille, Kimmo kertoo.Kimmo Ohtonen ui tukea norpille. Kuva: Kimmo Räisänen, Yle

Kimmon 125 kilometrin norppauinnin tueksi rakennettiin työryhmä. WWF otti itse keräyksen hoitaakseen ja Suomen Uimaliitosta Kimmo sai valmentajan.

Alkoi vuoden mittainen treeni. Lähtötilanne oli huono, sillä Kimmo pystyi uimaan kroolia vain sata metriä ja haukkoi sen jälkeen jo kiivaasti happea. Valmentaja opetti hänelle oikean tekniikan ja teki hänelle harjoitusohjelman. Kymmenen treeniä viikossa: uintia, soutua, kuntosalia, sauvakävelyä. Nyt on käyty jo Kuusijärvellä harjoittelemassa luonnonvedessä uimista. On oma taitonsa uida aallokossa.

- Syksyllä iski epätoivo, kun sitkeä mykoplasma vei voimat, mutta sen jälkeen kunto on noussut kohisten, paino on pudonnut 15 kiloa ja astma on pysynyt kurissa. Olo on hyvä! Kimmo iloitsee.

Kimmon suuri urakka alkaa 28.elokuuta Savonlinnasta ja päättyy 7.9 Lappeenrantaan. Norppauintia seurataan Ylen aamu-tv:ssä sekä Ps-ohjelmassa.

Tavoitteena on uida kaksitoista kilometriä päivässä. Kuusi aamupäivällä ja kuusi iltapäivällä
- Tavoitteena on uida kaksitoista kilometriä päivässä. Kuusi aamupäivällä ja kuusi iltapäivällä. Kahdentoista kilometrin uimiseen minulla menee noin 5-6 tuntia. Mikkelin partioseuran vene seuraa vierelläni ja nostaa minut välillä lepäämään ja yöksi nukkumaan.

- Jännittää tosi paljon! Kimmo tiivistää tuntonsa.

Tempauksen tavoitteena on kerätä 40 000 euroa norppien suojelutyöhön. Yliopiston norppatutkijan päiväpalkka on 75 euroa ja yhden satelliittilähettimen hinta on lähes 4000 euroa. Suojelu ei siis onnistu ilman rahaa.

Uimisesta on tullut Kimmolle rakas asia.

- Uiminen jää aivan varmasti elämääni norppauinnin jälkeenkin. Olen melkein jo yhtä veden kanssa. En ihan vielä, mutta melkein.

Kimmo Ohtonen ui tukea norpille. Kuva: Kimmo Räisänen, Yle

Linkit:

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Uusimmat sisällöt - Terveys

  • Varpusparvi hotellihuoneen pöntössä – Mitä reissussa uskaltaa syödä?

    Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma.

    Maha kuralla ja kaikki suun kautta sisään nautittu tuntuu valuvan pikavauhtia pönttöön. Vatsassa kouristelee ja rantapäivä vaihtuu hotellihuoneen vessan läheisyydessä norkoiluksi. Ripuli on yleisin matkailijaa vaivaava terveysongelma. Sekoittiko ruoka pakin vai onko kyse jostain vakavammasta?

  • Matkailijoiden tuomat eksoottiset sairaudet ovat jo arkipäivää

    Suomessa eksoottiset sairaudet ovat jo tuttu juttu.

    Ihmiset liikkuvat maapallolla enemmän kuin koskaan. Pelkästään suomalaiset tekevät vuodessa noin 9 miljoonaa ulkomaanmatkaa. Virukset, bakteerit ja loiset hyppäävät helposti matkustajien kyytiin ja siirtyvät uusille alueille. Vielä suuremman tartuntatautiriskin kantavat ihmiset, jotka liikkuvat ympäri maailmaa pakon sanelemina. Esimerkiksi ilmastonmuutos pakottaa ihmisvirrat liikkeelle.

  • Kansanparantajia, aktivisteja ja parantavaa perunaa – Mosambikissa tieto on terveyttä

    Mosambikissa malarian riski on maailman suurin.

    Mosambik on yksi maailman kymmenestä köyhimmästä maasta. Kotimantereellaan Afrikassa se kuuluu Saharan eteläpuolisiin maihin, joissa olot ovat haastavat ja esimerkiksi malarian riski maailman suurin. Elinolojen parantamiseen tähtäävässä FDC-järjestössä työskentelevä lääkäri Julia Magaia kertoo, että juuri malarian, hivin ja tuberkuloosin kaltaiset tarttuvat taudit ovat ripulitautien ohella isoimmat kansanterveysongelmat.

  • Pääkipua ja selkäsärkyä – Suomalaisten yleisimmät kivut ovat tuttuja kipututkijalle

    Suomalaisten yleisimmät kivut.

    Selkää, hartioita ja niskaa särkee, päätä juilii. Akuutin kipukyselyn perusteella suomalaisten yleisimmät kivut löytyvät niska-hartiaseudulta, selästä ja päästä. Lääkäri, kipututkija Helena Mirandalle tulos ei ole yllätys. Ihmisten kipukokemuksia tutkija ei sen sijaan lähtisi vertailemaan. Kiputuntemukset ja kipuun suhtautuminen on hyvin yksilöllistä.

  • Ole onnellinen, jos pilleri vie pääkipusi

    Toimittaja Tero Kyllönen kirjoittaa kivusta.

    Kaikilla kivun hellittäminen ei ole toivon tai edes särkylääkkeen varassa. Se on täyttä totta päivästä toiseen. Joka viides aikuinen joutuu elämään kroonisen kivun kanssa. Akuutin toimittaja Tero Kyllönen pohtii, miten kipu koskettaa meitä kaikkia.

  • Unihäiriöihin tepsii lempeys ja rauhallisuus

    Aamuyön heräämiset. Lue psykologin ohjeet.

    Ahdistavatko aamuyön heräämiset? 20 prosenttia suomalaisista kärsii pitkäaikaisista uniongelmista. Psykologi Mikael Saarinen suosittelee pitkäaikaiseen unettomuuteen mieluummin unikoulua tai terapiaa kuin lääkkeitä. Parhaiten tepsivät kognitiiviset menetelmät eli terapia, joka tarkastelee uneen vaikuttavia tunne-, ajattelu- ja käytöstapoja sekä tarvittaessa muokkaa niitä.

  • Kenen syöpä on kaunein?

    KulttuuriCocktailin toimittajan kertomus syövästään

    Sain tietää viime talvena, että minulla on munuaissyöpä. Kymmenen senttimetrin kokoiseksi kasvanut syöpäkasvain oli vallannut vasemman munuaiseni, ja se piti leikata pois. Aloin nähdä kuukausia kestävän sairastamisen aikana syöpäsanaston, syövän ja median suhteen sekä Alien-elokuvat tavalla, jota en voinut aiemmin kuvitella.