Hyppää pääsisältöön

Hyväntekeväisyys urheilun avulla on suosittua

Julia Immonen keräsi rahaa ihmiskaupan uhreille soutamalla Atlantin yli. Kuva: Julia Immonen

Kun suomalais-skotlantilainen Julia Immonen törmäsi ilmiöön nimeltä ihmiskauppa, reaktiona oli pysäyttävä järkytys. Hän osallistui asuinmaassaan Englannissa seminaariin, missä sai kuulla kovia faktoja asiasta. Ihmiskauppa on yksi suurimmista järjestäytyneen rikollisuuden muodoista. Miljoonat nuoret tytöt ja naiset joutuvat siepatuiksi seksiorjiksi tai tekemään työtä palkatta, tauotta, surkeisiin oloihin vangittuina.

- Minä, koulutettu ihminen, en ollut tiennyt asiasta mitään! Ympärilläni oli piilotettua orjuutta ja minä elin siitä täysin tietämättömänä. Kun kuulin Itä-Euroopasta Iso-Britanniaan salakuljetettujen ihmisten määrän, leukani kirjaimellisesti loksahti auki, Julia kertoo.

Yleensähän kurjiin ilmiöihin törmänneet ihmiset ajattelevat, että "jonkun pitäisi kyllä tehdä asialle jotain". Julia sen sijaan kysyi itseltään: "Mitä minä voisin tehdä uhrien hyväksi? Voisinko minä tehdä jotain näin isolle ongelmalle?"

Urheilutempaukset ovat hyvä keino saada medianäkyvyyttä
Ja Julia todellakin teki. Hän tajusi, että voisi käyttää omaa intohimoaan, urheilua, auttamiskeinonaan. Urheilutempaukset ovat hyvä keino saada medianäkyvyyttä ja näkyvyyttä tarvitaan, jos aikoo kerätä rahaa. Julia perusti järjestön nimeltä Sports against trafficking ja päätti, että järjestön ensimmäinen varainkeruutempaus olisi mahdollisimman räväkkä.

Atlantin ylittäminen soutuveneellä kieltämättä kuulostaa tarpeeksi räväkältä. Useampi ihminen on käynyt kuussa kuin soutanut valtameren yli. Julia keräsi neljä muuta innokasta naista tiimiinsä. He päättivät osallistua Talisker Whisky Atlantic Challenge –soutukilpailuun viiden naisen soutujoukkueella.

Naiset treenasivat noin vuoden päivät kuusi päivää viikossa, usean tunnin päivässä. Silti oli vaikea harjoitella sitä, millaista Atlantin aaltojen armoilla todellisuudessa tulisi olemaan. Soudettavaa oli 4800 kilometriä.

Julia Immosen soututiimi. Kuva: Julia Immonen

Tuskaa ja onnenhetkiä

Naisten hyväntekeväisyyssoutu alkoi viime joulukuussa Kanarialta ja päättyi Barbadokselle. Matka kesti 45 päivää.

- Ensimmäiset 7-10 päivää olivat vaikeimmat. Viidentoista metrin aallot löivät ylitsemme kaikista kulmista. Kädet ja takapuoli olivat rakoilla, suolavesi pahensi kipua. Merisairaus vaivasi. Lisäksi emme tienneet yhtään, kuinka pitkään matka kestäisi, Julia kuvailee.

Naiset soutivat 12 tuntia päivässä, kahden tunnin vuoroissa. Lepäämään pääsi ahtaaseen "hyttiin" veneen kokkaan. On vaikea kuvitella, miten kukaan pystyy nukkumaan vellovassa veneessä keskellä valtameren aallokkoa. Mutta siihenkin tottui.

Nyt soudun jälkeen tuntuu, että pystymme mihin vaan!
- Jatkuvasti ilmeni jotain ongelmia tai asioita, joihin emme olleet varautuneet. Mutta pakon edessä opimme tekemään ratkaisuja. Nyt soudun jälkeen tuntuu, että pystymme mihin vaan!

Upeitakin hetkiä soutumatkaan mahtui.

- Auringonnousut olivat henkeäsalpaavia. Koko taivas värjääntyi punaiseksi. Tai kun alkumatkan vaikeuksista pääsi, nautin hirveästi soutaa yöllä ja nähdä ne miljoonat tähdet taivaalla. Yksi huippuhetki oli, kun viisi delfiiniä ui vieressämme, Julia muistelee.

Miten sitten viisi nuorta naista kestivät toisiaan ahtaassa veneessä äärimmäisissä olosuhteissa peräti 45 päivän ajan?

- Jotkut saman reissun tehneistä ovat sanoneet, etteivät halua enää koskaan nähdä soutukumppaneitaan päästyään maaliin, mutta meille ei käynyt niin. Totta kai ärsytimme välillä toisiamme, mutta halumme onnistua ja kerätä rahaa ihmiskaupan uhreille oli vielä suurempi voima.

Hampaiden pesu veneessä oli haasteellista. Kuva: Julia ImmonenJulia Immonen soutaa Atlantin yli. Kuva: Julia ImmonenHytissä lepäämässä. Kuva: Julia Immonen

Työ jatkuu

- Maaliin saapuminen oli uskomaton tunne. Oli ylitsevuotava tunne nähdä läheisensä ja perheensä maalissa. Paluu arkeen vei tuon kokemuksen jälkeen kaiken kaikkiaan aikaa, Julia sanoo.

Päästyään perille turvallisesti soutuviisikko jatkoi vapaaehtoistyötään ihmiskaupan estämiseksi. Soutuprojekti on tähän mennessä kerännyt noin 250 000 euroa ja keräys jatkuu yhä. Julia suunnittelee jo seuraavaa tempausta: pyöräilyä halki Itä-Euroopan Iso-Britanniaan samaa reittiä kuin mitä ihmiskaupan uhreja tyypillisesti kuljetetaan.

Lisäksi Julia on nykyään kaksi päivää viikosta töissä brittiläisessä A21-kampanjassa, joka työskentelee samaa ilmiötä vastaan. Muun ajan Julia on töissä Sky Sports News –tv-kanavalla.

A21-kampanjan yksi perusajatuksista on tukea ihmiskaupan riskistä tiedottamista niissä maissa, joista uhreja värvätään. Lisäksi se perustaa ihmiskaupan uhreille turvakoteja ja auttaa heitä pääsemään takaisin elämään.

- Ihmiskaupan vastaisesta työstä on tullut minulle intohimo ja haluan olla mukana levittämässä tietoutta tästä nykyajan orjuudesta, Julia sanoo.

Julia on ylpeä suomalaisuudestaan. Kuva: Julia Immonen

Iloa maalissa Barbadoksella. Kuva: Julia Immonen

 

Yhden miehen oodi norpille

Yhdestä oivalluksen hetkestä lähti liikkeelle myös Kimmo Ohtosen hyväntekeväisyystempaus. Ylen Puoli seitsemän -ohjelman luontotoimittajana hän oli kiertänyt monissa paikoissa tekemässä juttua uhanalaisista eläimistä.

Päätin uida Saimaan päästä päähän ja kerätä sillä tavalla rahaa norpille
- Reissuista jäi aina surumielinen olo. Mitä minä voisin tehdä vaikkapa tiikerin hyväksi, kun vastassa on kansainvälinen miljardibisnes salametsästyksen muodossa. Ajatus jäi kuitenkin muhimaan päähäni. Viime kesänä olin sitten Saimaassa uiskentelemassa ja tietenkin tiesin norppien uhanalaisuuden. Yhtäkkiä tajusin, että tämä voisikin olla se juttu! Päätin uida Saimaan päästä päähän ja kerätä sillä tavalla rahaa norpille, Kimmo kertoo.Kimmo Ohtonen ui tukea norpille. Kuva: Kimmo Räisänen, Yle

Kimmon 125 kilometrin norppauinnin tueksi rakennettiin työryhmä. WWF otti itse keräyksen hoitaakseen ja Suomen Uimaliitosta Kimmo sai valmentajan.

Alkoi vuoden mittainen treeni. Lähtötilanne oli huono, sillä Kimmo pystyi uimaan kroolia vain sata metriä ja haukkoi sen jälkeen jo kiivaasti happea. Valmentaja opetti hänelle oikean tekniikan ja teki hänelle harjoitusohjelman. Kymmenen treeniä viikossa: uintia, soutua, kuntosalia, sauvakävelyä. Nyt on käyty jo Kuusijärvellä harjoittelemassa luonnonvedessä uimista. On oma taitonsa uida aallokossa.

- Syksyllä iski epätoivo, kun sitkeä mykoplasma vei voimat, mutta sen jälkeen kunto on noussut kohisten, paino on pudonnut 15 kiloa ja astma on pysynyt kurissa. Olo on hyvä! Kimmo iloitsee.

Kimmon suuri urakka alkaa 28.elokuuta Savonlinnasta ja päättyy 7.9 Lappeenrantaan. Norppauintia seurataan Ylen aamu-tv:ssä sekä Ps-ohjelmassa.

Tavoitteena on uida kaksitoista kilometriä päivässä. Kuusi aamupäivällä ja kuusi iltapäivällä
- Tavoitteena on uida kaksitoista kilometriä päivässä. Kuusi aamupäivällä ja kuusi iltapäivällä. Kahdentoista kilometrin uimiseen minulla menee noin 5-6 tuntia. Mikkelin partioseuran vene seuraa vierelläni ja nostaa minut välillä lepäämään ja yöksi nukkumaan.

- Jännittää tosi paljon! Kimmo tiivistää tuntonsa.

Tempauksen tavoitteena on kerätä 40 000 euroa norppien suojelutyöhön. Yliopiston norppatutkijan päiväpalkka on 75 euroa ja yhden satelliittilähettimen hinta on lähes 4000 euroa. Suojelu ei siis onnistu ilman rahaa.

Uimisesta on tullut Kimmolle rakas asia.

- Uiminen jää aivan varmasti elämääni norppauinnin jälkeenkin. Olen melkein jo yhtä veden kanssa. En ihan vielä, mutta melkein.

Kimmo Ohtonen ui tukea norpille. Kuva: Kimmo Räisänen, Yle

Linkit:

Kommentit
  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Uusimmat sisällöt - Terveys