Hyppää pääsisältöön

Hyväntekeväisyys urheilun avulla on suosittua

Julia Immonen keräsi rahaa ihmiskaupan uhreille soutamalla Atlantin yli. Kuva: Julia Immonen

Kun suomalais-skotlantilainen Julia Immonen törmäsi ilmiöön nimeltä ihmiskauppa, reaktiona oli pysäyttävä järkytys. Hän osallistui asuinmaassaan Englannissa seminaariin, missä sai kuulla kovia faktoja asiasta. Ihmiskauppa on yksi suurimmista järjestäytyneen rikollisuuden muodoista. Miljoonat nuoret tytöt ja naiset joutuvat siepatuiksi seksiorjiksi tai tekemään työtä palkatta, tauotta, surkeisiin oloihin vangittuina.

- Minä, koulutettu ihminen, en ollut tiennyt asiasta mitään! Ympärilläni oli piilotettua orjuutta ja minä elin siitä täysin tietämättömänä. Kun kuulin Itä-Euroopasta Iso-Britanniaan salakuljetettujen ihmisten määrän, leukani kirjaimellisesti loksahti auki, Julia kertoo.

Yleensähän kurjiin ilmiöihin törmänneet ihmiset ajattelevat, että "jonkun pitäisi kyllä tehdä asialle jotain". Julia sen sijaan kysyi itseltään: "Mitä minä voisin tehdä uhrien hyväksi? Voisinko minä tehdä jotain näin isolle ongelmalle?"

Urheilutempaukset ovat hyvä keino saada medianäkyvyyttä
Ja Julia todellakin teki. Hän tajusi, että voisi käyttää omaa intohimoaan, urheilua, auttamiskeinonaan. Urheilutempaukset ovat hyvä keino saada medianäkyvyyttä ja näkyvyyttä tarvitaan, jos aikoo kerätä rahaa. Julia perusti järjestön nimeltä Sports against trafficking ja päätti, että järjestön ensimmäinen varainkeruutempaus olisi mahdollisimman räväkkä.

Atlantin ylittäminen soutuveneellä kieltämättä kuulostaa tarpeeksi räväkältä. Useampi ihminen on käynyt kuussa kuin soutanut valtameren yli. Julia keräsi neljä muuta innokasta naista tiimiinsä. He päättivät osallistua Talisker Whisky Atlantic Challenge –soutukilpailuun viiden naisen soutujoukkueella.

Naiset treenasivat noin vuoden päivät kuusi päivää viikossa, usean tunnin päivässä. Silti oli vaikea harjoitella sitä, millaista Atlantin aaltojen armoilla todellisuudessa tulisi olemaan. Soudettavaa oli 4800 kilometriä.

Julia Immosen soututiimi. Kuva: Julia Immonen

Tuskaa ja onnenhetkiä

Naisten hyväntekeväisyyssoutu alkoi viime joulukuussa Kanarialta ja päättyi Barbadokselle. Matka kesti 45 päivää.

- Ensimmäiset 7-10 päivää olivat vaikeimmat. Viidentoista metrin aallot löivät ylitsemme kaikista kulmista. Kädet ja takapuoli olivat rakoilla, suolavesi pahensi kipua. Merisairaus vaivasi. Lisäksi emme tienneet yhtään, kuinka pitkään matka kestäisi, Julia kuvailee.

Naiset soutivat 12 tuntia päivässä, kahden tunnin vuoroissa. Lepäämään pääsi ahtaaseen "hyttiin" veneen kokkaan. On vaikea kuvitella, miten kukaan pystyy nukkumaan vellovassa veneessä keskellä valtameren aallokkoa. Mutta siihenkin tottui.

Nyt soudun jälkeen tuntuu, että pystymme mihin vaan!
- Jatkuvasti ilmeni jotain ongelmia tai asioita, joihin emme olleet varautuneet. Mutta pakon edessä opimme tekemään ratkaisuja. Nyt soudun jälkeen tuntuu, että pystymme mihin vaan!

Upeitakin hetkiä soutumatkaan mahtui.

- Auringonnousut olivat henkeäsalpaavia. Koko taivas värjääntyi punaiseksi. Tai kun alkumatkan vaikeuksista pääsi, nautin hirveästi soutaa yöllä ja nähdä ne miljoonat tähdet taivaalla. Yksi huippuhetki oli, kun viisi delfiiniä ui vieressämme, Julia muistelee.

Miten sitten viisi nuorta naista kestivät toisiaan ahtaassa veneessä äärimmäisissä olosuhteissa peräti 45 päivän ajan?

- Jotkut saman reissun tehneistä ovat sanoneet, etteivät halua enää koskaan nähdä soutukumppaneitaan päästyään maaliin, mutta meille ei käynyt niin. Totta kai ärsytimme välillä toisiamme, mutta halumme onnistua ja kerätä rahaa ihmiskaupan uhreille oli vielä suurempi voima.

Hampaiden pesu veneessä oli haasteellista. Kuva: Julia ImmonenJulia Immonen soutaa Atlantin yli. Kuva: Julia ImmonenHytissä lepäämässä. Kuva: Julia Immonen

Työ jatkuu

- Maaliin saapuminen oli uskomaton tunne. Oli ylitsevuotava tunne nähdä läheisensä ja perheensä maalissa. Paluu arkeen vei tuon kokemuksen jälkeen kaiken kaikkiaan aikaa, Julia sanoo.

Päästyään perille turvallisesti soutuviisikko jatkoi vapaaehtoistyötään ihmiskaupan estämiseksi. Soutuprojekti on tähän mennessä kerännyt noin 250 000 euroa ja keräys jatkuu yhä. Julia suunnittelee jo seuraavaa tempausta: pyöräilyä halki Itä-Euroopan Iso-Britanniaan samaa reittiä kuin mitä ihmiskaupan uhreja tyypillisesti kuljetetaan.

Lisäksi Julia on nykyään kaksi päivää viikosta töissä brittiläisessä A21-kampanjassa, joka työskentelee samaa ilmiötä vastaan. Muun ajan Julia on töissä Sky Sports News –tv-kanavalla.

A21-kampanjan yksi perusajatuksista on tukea ihmiskaupan riskistä tiedottamista niissä maissa, joista uhreja värvätään. Lisäksi se perustaa ihmiskaupan uhreille turvakoteja ja auttaa heitä pääsemään takaisin elämään.

- Ihmiskaupan vastaisesta työstä on tullut minulle intohimo ja haluan olla mukana levittämässä tietoutta tästä nykyajan orjuudesta, Julia sanoo.

Julia on ylpeä suomalaisuudestaan. Kuva: Julia Immonen

Iloa maalissa Barbadoksella. Kuva: Julia Immonen

 

Yhden miehen oodi norpille

Yhdestä oivalluksen hetkestä lähti liikkeelle myös Kimmo Ohtosen hyväntekeväisyystempaus. Ylen Puoli seitsemän -ohjelman luontotoimittajana hän oli kiertänyt monissa paikoissa tekemässä juttua uhanalaisista eläimistä.

Päätin uida Saimaan päästä päähän ja kerätä sillä tavalla rahaa norpille
- Reissuista jäi aina surumielinen olo. Mitä minä voisin tehdä vaikkapa tiikerin hyväksi, kun vastassa on kansainvälinen miljardibisnes salametsästyksen muodossa. Ajatus jäi kuitenkin muhimaan päähäni. Viime kesänä olin sitten Saimaassa uiskentelemassa ja tietenkin tiesin norppien uhanalaisuuden. Yhtäkkiä tajusin, että tämä voisikin olla se juttu! Päätin uida Saimaan päästä päähän ja kerätä sillä tavalla rahaa norpille, Kimmo kertoo.Kimmo Ohtonen ui tukea norpille. Kuva: Kimmo Räisänen, Yle

Kimmon 125 kilometrin norppauinnin tueksi rakennettiin työryhmä. WWF otti itse keräyksen hoitaakseen ja Suomen Uimaliitosta Kimmo sai valmentajan.

Alkoi vuoden mittainen treeni. Lähtötilanne oli huono, sillä Kimmo pystyi uimaan kroolia vain sata metriä ja haukkoi sen jälkeen jo kiivaasti happea. Valmentaja opetti hänelle oikean tekniikan ja teki hänelle harjoitusohjelman. Kymmenen treeniä viikossa: uintia, soutua, kuntosalia, sauvakävelyä. Nyt on käyty jo Kuusijärvellä harjoittelemassa luonnonvedessä uimista. On oma taitonsa uida aallokossa.

- Syksyllä iski epätoivo, kun sitkeä mykoplasma vei voimat, mutta sen jälkeen kunto on noussut kohisten, paino on pudonnut 15 kiloa ja astma on pysynyt kurissa. Olo on hyvä! Kimmo iloitsee.

Kimmon suuri urakka alkaa 28.elokuuta Savonlinnasta ja päättyy 7.9 Lappeenrantaan. Norppauintia seurataan Ylen aamu-tv:ssä sekä Ps-ohjelmassa.

Tavoitteena on uida kaksitoista kilometriä päivässä. Kuusi aamupäivällä ja kuusi iltapäivällä
- Tavoitteena on uida kaksitoista kilometriä päivässä. Kuusi aamupäivällä ja kuusi iltapäivällä. Kahdentoista kilometrin uimiseen minulla menee noin 5-6 tuntia. Mikkelin partioseuran vene seuraa vierelläni ja nostaa minut välillä lepäämään ja yöksi nukkumaan.

- Jännittää tosi paljon! Kimmo tiivistää tuntonsa.

Tempauksen tavoitteena on kerätä 40 000 euroa norppien suojelutyöhön. Yliopiston norppatutkijan päiväpalkka on 75 euroa ja yhden satelliittilähettimen hinta on lähes 4000 euroa. Suojelu ei siis onnistu ilman rahaa.

Uimisesta on tullut Kimmolle rakas asia.

- Uiminen jää aivan varmasti elämääni norppauinnin jälkeenkin. Olen melkein jo yhtä veden kanssa. En ihan vielä, mutta melkein.

Kimmo Ohtonen ui tukea norpille. Kuva: Kimmo Räisänen, Yle

Linkit:

  • Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Terveys

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.

  • Kesän liikuntatauko ei ole katastrofi – Kunto säilyy vähemmälläkin

    Miten hyvän kunnon voi säilyttää kesälomalla?

    Kesän ei tarvitse olla älytöntä tykitystä lenkkipoluilla tai jatkuvaa punttijumppaa salilla. Metsäretket, soutelu järvellä ja mökkijumppa sopivat oikein hyvin lomailijan kesäliikunnaksi, eikä turhaa stressiä liikuntatauosta kannata ottaa. Kunto ei romahda hetkessä ja vähäiselläkin liikunnalla kunto pysyy tasollaan yllättävän vähällä.

  • Suojaako kerran sairastettu borrelioosi uusilta tartunnoilta? Testaa tietosi punkeista.

    Testaa tietosi punkeista.

    Kesä tekee tuloaan. Pihamaan pitkässä nurmessa odottaa kulkijaa mikroskooppisen pieni vihulainen, punkki. Punkkien välittämät taudit aiheuttavat vuosittain tuhansien ihmisten sairastumisen. Testaa tietosi punkkien torjunnasta ja nauti kesästä turvallisin mielin. Muistathan jokailtaisen punkkisyynin sekä ihmisille että lemmikeille, jos liikut luonnossa!

  • Mitä rusketus on? Miksi iho palaa? Testaa tietosi ruskettumisesta.

    Testaa tietosi ihon palamisesta ja ruskettumisesta.

    Ruskettunut iho on nykykäsityksen mukaan kauniin ja terveen näköinen, mutta pinnan alla piilee vaara. Ihon ruskettuminen altistaa okasolusyövälle ja sen esiasteille, aurinkokeratoosille sekä tyvisolusyövälle. Ihotautilääkärit varoittavat erityisesti ihon palamisesta.

  • Lihavuustutkija Hannele Harjunen: Hyvinvoinnilla ja terveydellä tehdään bisnestä, ihmisten epävarmuudella rahastetaan

    Ulkonäöllä on valtavan suuri vaikutus ihmisten elämään.

    Ulkonäöllä on valtavan suuri vaikutus ihmisten elämään. Puhutaan paljon terveydestä ja hyvän fyysisen kunnon merkityksestä, mutta totuus on usein muuta. Terveyden tavoittelun sijaan monen juoksulenkin, salitreenin ja laihdutuskuurin takana on ulkonäköpaineet. Individualistisessa kulttuurissa itse itsensä käyntikorttina oleminen on yleistynyt ajatus. "Meillä on kauhean tiukka käsitys siitä, millainen ihminen on terve, urheilullinen, hyväkuntoinen tai viehättävä, ja tätä väärää kuvaa pitää saada aktiivisesti murrettua", sanoo lihavuustutkija Hannele Harjunen.

  • Borrelioosin diagnoosi viivästyi - kivut ovat osa Katjan päivittäistä arkea

    Punkin aiheuttamaa borrelioosia on hankala diagnosoida.

    Katja Nevalaisen perheessä sekä äiti että tytär ovat vuorollaan sairastuneet borrelioosiin. Katjan sairautta ei voida enää parantaa, mutta tyttären borrelioosi hoidettiin ajoissa antibiooteilla. Perheessä punkkisyynejä tehdään päivittäin sekä lapsille että lemmikeille. Siperiankissa Pomosta Katja nyppi eräänä kesäisenä aamuyönä irti lähes sata punkkia.

  • Tiedätkö millaista ravintoa kehosi tarvitsee? Tietoisessa syömisessä ruokia ei jaotella kiellettyihin ja sallittuihin

    Opettele kuuntelemaan oman kehosi tarpeita ja merkkejä.

    Nälkä kurnii vatsassa, mutta ravinto-ohjelman mukaan ruoka-aika on vasta kahden tunnin päästä. Ei auta kuin kärvistellä nälissään. Näin moni ajattelee. Ravitsemusterapeutti Maare Kauppisen mielestä ulkoapäin annettujen ohjeiden sijaan kannattaisi opetella kuuntelemaan oman kehon tarpeita ja merkkejä. Omat tarpeet huomioiden ja ruokailuun keskittyen voi löytää rennon syömisen sekä vapauden nauttia ruoasta ja syömisestä.

  • Alzheimerin tauti mullisti Annen elämän kahdessa kuukaudessa

    Muistihäiriö muutti elämäni täysin.

    59-vuotias Anne Vihakara oli kiireinen nainen. Ajomatkaa työpaikalle Turun yliopistoon kertyi kauppatieteiden lehtorille päivittäin 250 kilometriä. Kotona päivä jatkui Kiina-aiheisella tutkimuksella ja toisella puolella työpöytää odotti satojen opiskelijoiden tenttivastauspino. Perhe, puutarha, harrastukset. Ja sitten täysin yllättäen elämä pysähtyi.

  • Anne Kukkohovi kannustaa unohtamaan ulkoiset paineet: "Elämä on liian lyhyt itsensä vähättelyyn"

    Anne Kukkohovi kannustaa etsimään sisäistä hehkua.

    Anne Kukkohovi on nähnyt Vuosia nuoremmaksi -ohjelman juontajana suuria tunteita ja muuttuneita ihmisiä. Kun muuttuja, joka ei aluksi pysty katsomaan itseään peilistä, pyörähtelee jo parin viikon päästä peilin edessä iloisesti naurahdellen, on juontajankin pidäteltävä kyyneliään. Pääasia ole upea mekko tai uusi kampaus, vaan sisäisen hehkun löytyminen ja itsevarmuuden herääminen.

  • Lääkäri: Endometrioosi on yhtä yleinen kuin astma ja diabetes

    Yleisyydestään huolimatta endometrioosista puhutaan vähän.

    Endometrioosi on yleinen hedelmällisessä iässä olevien naisten krooninen sairaus, jolla on vaikutusta läpi naisen elämänkaaren aina nuoruudesta vaihdevuosi-ikään asti. Yleisyydestään huolimatta sairaudesta puhutaan vähän – naiset eivät osaa hakeutua lääkäriin ajoissa, eivätkä kaikki lääkärit osaa diagnosoida sairautta oireiden perusteella ajoissa.