Hyppää pääsisältöön

Sulkavalla souvetaan otsa märkänä

Sanotaan, että suomalaiset hullut lasketaan talvisin Finlandia-hiihdossa ja kesäisin Sulkavan puuvenesouduissa. Partalansaarta on kierretty airoja nykimällä jo vuodesta 1968. Matkan varrella on harrastelijatapahtumasta tullut myös huippu-urheilua, ja perinteiset mäntyveneet ovat vaihtuneet mahonkisiin.

Tietolaatikko

Ensimmäisiin Sulkavan suursoutuihin 1968 osallistui 38 soutajaa. Tapahtuma alkoi kasvaa räjähdysmäisesti vuodesta 1984, jolloin kirkkoveneet hyväksyttiin mukaan. Vuonna 1990 osanottajia oli jo yli 3800, vuonna 1998 yli 9000. Kymmenen tuhannen raja ylitettiin vuonna 2001. Järjestäjien mukaan kyseessä on maailman suurin soututapahtuma.
Tapahtuma on nykyisin yleensä nelipäiväinen. Mukana on niin huippu-urheilijoita kuin elämysmatkailijoita. Reitti on 60 kilometrin pituinen. Ennätykset ovat vuoteen 2012 mennessä yksin- ja vuorosoudussa noin 5 tuntia, parisoudussa alle viisi tuntia ja kirkkoveneillä alle 4 tuntia.

Vuonna 1975 kuvatussa dokumentissa Sulkavan soututapahtumaa kuvaillaan rentoon sävyyn. Mukaan oli lähdetty vaikkapa huulenheiton seurauksena tai yksinkertaisesti siksi, että "pitäähän venettä käyttää, kun se on hankittu".

Kanssakilpailijat olivat myös juttukumppaneita. Kilpareitti oli fyysisesti niin vaativa, että jo sen suorittaminen riitti itselle voitoksi.

Omatekoisina veneenpohjan voiteina käytettiin autovahaa, vaseliinia tai parafiinia. Urheiluasusteiksi kelpasivat monenkirjavat pukimet hellehatuista rintaliiveihin.

Seitsemäntoista vuotta myöhemmin soudut olivat jo kehittyneet harrastustapahtumasta kovatasoiseksi SM-kilpailuksi. Harrastajat, kuten yritys- ym. porukat, mahtuivat silti edelleen mukaan.

Veneet olivat keventyneet ja nopeutuneet mutta myös muuttuneet kiikkerämmiksi. Suursoutujen keksijä Kauko Miettinen kritisoikin niitä hengenvaarallisiksi. Toisaalta vain soututapahtuma piti paikallisia veneverstaita hengissä.

Hanuri soi vuonna 1992 yhä leppoisasti perätuhdolla. Rantakalajuhlissa oheisohjelmaa tarjosi Jaakko Teppo. Soutajien päällimmäisenä kiusana olivat metrin päästä suhauttelevat muskeliveneet, sisäjärvien tuoreet tulokkaat.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto