Hyppää pääsisältöön

Huuhkaja – ryöstölintu vai lintujen aatelia?

Huuhkaj katsoo kameraan päin
Kuva: Bold Stock Huuhkaj katsoo kameraan päin Kuva: Bold Stock linnut,pöllöt,petolinnut,petoeläimet,huuhkajat

Huuhkaja on Euroopan suurin pöllö. Syrjäisten takamaiden linnusta on vuosikymmenten saatossa tullut jopa kaupunkien asukas.

Tietolaatikko

Huuhkaja (Bubo bubo)

  • Heimo: pöllöt
  • Lahko: pöllölinnut
  • Pituus: 60–70 cm
  • Siipiväli: 160–188 cm
  • Paino: koiraas 1,8–2,7 kg, naaras 2,3–3,3 kg

Huuhkaja on hämärän saalistaja, joka lentää äänettömästi puun latvasta toiseen saalista etsien. Päivällä lepopaikan paljastaa usein ympärillä kiusaava äänekäs varisparvi.

Huuhkaja suosii kallioisia, jyrkkärinteisiä metsäalueita. Pesä on usein kallionkolossa tai kielekkeellä, nykyisin jopa hakkuuaukealla juurakon alla. Pesintä alkaa muiden pöllöjen tavoin jo varhain maaliskuussa. Sitä ennen kuulee auringonlaskun jälkeen soidintavan koiraan matalaa toistuvaa uu-hu -huhuilua.

Pesinnän alkuvaiheessa huuhkaja hylkää pesän herkästi, joten liikkumista tunnetussa pesämaastossa tulee välttää.

Ravinto

Huuhkaja ravintoon kuuluu sekä nisäkkäitä että lintuja. Suomessa pääravintoa ovat myyrät ja etenkin kaatopaikkojen rotat, mutta myös isommat nisäkkäät aina jäniksen kokoiseen asti kelpaavat. Lintulajeista saaliiksi joutuu tavallisimmin kana-, varis- ja sorsalintuja, mutta myös muita pöllöjä ja petolintuja. Esimerkiksi sääkselle huuhkajasta on tullut melkoinen riesa, kun se napsii korkealla puun latvassa olevasta sääksenpesästä poikasen kerrallaan kuin tarjottimelta.

Vieläkin paikoin vainottu

Vuonna 1868 "Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus" määritteli huuhkajan ryöstölinnuksi, jota on hävitettävä. Huuhkajista maksettiin tapporahaa vuoteen 1951 asti. Huuhkajia tapettiinkin paljon. Sittemmin huuhkaja on rauhoitettu ja kanta on elpynyt, joskin edelleen tavataan tietoisesti hävitettyjä pesiä tai tapettuja aikuisia lintuja, vaikka vainoon ei ole todellista syytä.

Cityhuuhkajat

Vain muutama vuosikymmen sitten huuhkaja oli arka takamaiden lintu. Nykyään huuhkaja on kuitenkin sopeutunut pesimään lähellä ihmisasutusta, jopa Helsingin ydinkeskustassa. Tähän on vaikuttanut huuhkajien vainon loppuminen. Toisaalta huuhkajille on myös tarjolla runsaasti ravintoa. Kaatopaikoilla on rottia ja nopeasti lisääntyneet "citykanit" ja pulut ovat helppo saalis.

Huuhkajan poikanen, metsän menninkäinen. Kuva: Risto Salovaara

Huuhkajan poikanen, metsän menninkäinen. Kuva: Risto SalovaaraHuuhkajan poikanen, metsän menninkäinen. Kuva: Risto Salovaara

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.