Hyppää pääsisältöön

Pöllöt, hiljaiset saalistajat

Viirupöllö
Viirupöllö. Kuva: Risto Salovaara Viirupöllö Kuva: Yle/ Risto Salovaara viirupöllö,pöllöt,talvi

Pyörii kuin pöllön pää... Iso, pyöreä pää ja eteen napittavat suuret silmät, sellainenhan pöllö on.

Pöllöt ovat yöelämään sopeutuneita petolintuja. Ne eivät kuitenkaan kaikki ole aktiivisia vain pimeässä. Monet lajit ovat nimenomaan hämärän lintuja ja jotkut pöllölajit ovat liikkeellä koko valoisan ajan.

Usein luullaan, että pöllöt pystyvät pyörittämään päätään täyden kierroksen, 360 astetta, mutta luulo ei pidä paikkaansa. Höyhenpeitteen tuuheus ja pyöreys johtavat myös harhaan. Pöllöjen ruumis on huomattavasti pienempi kuin mitä ulkonäkö antaa ymmärtää.

Suurin Suomessa pesivä pöllölaji on huuhkaja, pienin vain punatulkun kokoinen, myös pikkulintuja saalistava varpuspöllö. Pöllöt ovat pääasiassa paikkalintuja, mutta huonon ravintotilanteen vuoksi ne voivat lähteä vaeltamaan. Varsinkin alhaiset pikkunisäkäskannat ja paksu lumipeite ovat pöllöille hankala yhdistelmä.

Myyräkannan merkitys pöllöille

Useimpien pöllöjen ruokavalio koostuu lähes yksinomaan pikkunisäkkäistä eli myyristä, päästäisistä, hiiristä ja rotista. Pöllöjen lisääntyminen onkin sidoksissa pikkunisäkkäiden kannanvaihteluihin. Hyvinä "myyrävuosina" pöllöt saavat suuria poikueita, huonoina vuosina ne saattavat olla kokonaan pesimättä.

Ravinnon sulamattomat osat, karvat ja luut, pöllöt oksentavat takaisin pitkulaisina pötkylöinä, oksennuspalloina. Usein pöllöjen vakioistumapaikkojen alta löytää kasapäin vanhoja oksennuspalloja, joista pystyy määrittämään ravinnoksi käytettyjä lajistoakin.

Sarvipöllö ja suopöllö ovat muuttolintuja, jotka lähtevät syksyllä etelään. Keväisin ne palaavat Suomeen ja etsiytyvät mieluusti alueille, joilla on myyriä.

Pimeässä saalistaminen

Pöllöjen näkökykyä on usein liioiteltu. Ehkä on oletettu, että hämärässä saalistaessa pitäisi olla todella hyvä näkö ja kuulo. Lehtopöllöstä saadut tulokset viittaavat siihen, että pöllöt näkevät pimeässä vain lievästi paremmin kuin ihmiset.  Pöllöt ovat kuitenkin harjaantuneet selviytymään pimeässä.

Pöllöjen kuulo on kutakuinkin verrattavissa nuoren ihmisen kuuloon. Muihin tutkittuihin lintuihin verrattuna pöllöillä on hyvä kuulo. Erityisesti metsissämme yöllä saalistavien pöllöjen ulkokorvat ovat epäsymmetriset, hieman eri tasossa toisiinsa nähden. Naamakiehkuran ja korvan takusen höyhenys ohjaavat paraboloidin tavoin ääniä korviin. Pöllöt kuulevat paljon muita lintuja paremmin erityisesti korkeita äänitaajuuksia. Tästä on suurta apua pikkunisäkkäiden saalistamisessa. Sysipimeinä talviöinäkin pöllöt iskevät tarkasti hangen alla liikkuvaan saaliiseen.

Pöllöjen lento on äänetöntä. Se johtuu höyhenten ja sulkien nukkamaisesta reunasta. Äänettömyydestä on paljon hyötyä pimeällä saalistaessa. Siipien havina voisi varoittaa saalista ja näin pöllö jäisi ilman ateriaa.

Varpuspöllö. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Varpuspöllö. Kuva: Risto Salovaara/YleVarpuspöllö. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Helmipöllön katse. Kuva: Juha Laaksonen

Helmipöllön katse. Kuva: Juha LaaksonenHelmipöllön katse. Kuva: Juha Laaksonen
Viirupöllö. Kuva: Seppo Nykänen

Viirupöllö. Kuva: Seppo NykänenViirupöllö. Kuva: Seppo Nykänen
Lapinpöllö pesässään. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lapinpöllö pesässään. Kuva: Risto Salovaara/YleLapinpöllö pesässään. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Hiiripöllö. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Hiiripöllö. Kuva: Risto Salovaara/YleHiiripöllö. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Sarvipöllö. Kuva: Juha Laaksonen

Sarvipöllö. Kuva: Juha LaaksonenSarvipöllö. Kuva: Juha Laaksonen
Sarvipöllö. Kuva: Juha Laaksonen

Sarvipöllö. Kuva: Juha LaaksonenSarvipöllö. Kuva: Juha Laaksonen
Lehtopöllön oksennuspallo. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lehtopöllön oksennuspallo. Kuva: Risto Salovaara/YleLehtopöllön oksennuspallo. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.