Hyppää pääsisältöön

Suomen puulajit Tikkunikkarien käsittelyssä

Kaapon, eli Kari Mannisen ohjauksessa puusta syntyy vaikkapa avaruusalus, kun tekemässä on kolme Tikkunikkaria, Aku Manninen (vas.) sekä Atso ja Taika Sariola.
Kaapon, eli Kari Mannisen ohjauksessa puusta syntyy vaikkapa avaruusalus, kun tekemässä on kolme Tikkunikkaria: Aku Manninen (vas.) sekä Atso ja Taika Sariola. Kaapon, eli Kari Mannisen ohjauksessa puusta syntyy vaikkapa avaruusalus, kun tekemässä on kolme Tikkunikkaria, Aku Manninen (vas.) sekä Atso ja Taika Sariola. Kuva: Harri Halonen / Yle Kari Manninen,Pikku Kakkonen,lastenohjelmat,puutyöt,puu,1998,Taika Sariola

Tunnistatko Suomen puut? Eipä hätää. Tikkunikkarit esittelevät tavallisimmat lajit ja antavat samalla vinkkejä kädentaitoisille mitä mistäkin puusta sopii valmistaa. Kokeile ja tee perässä. Mutta muista, puukon kanssa täytyy olla varovainen. Tikkunikkarit on nähty ensi kerran Pikku kakkosessa vuonna 1998.

Mikä erottaa kuusen ja männyn? Entä mikä puu tuottaa marjoja ja mikä terhoja? Tikkunikkarit: Kaapo, Taika, Aku ja Atso esittelevät Suomen yleisimmät puulajit ja niiden erikoisuudet. Kotimaisista puistamme riittää yhteen jos toiseenkin askareeseen.

Haapa on oivallinen vuoleskelupuu, josta näppäräkätinen veistelijä tekee vaikka leluauton. Koivusta taas valmistuu vihtojen ja virsujen lisäksi vaikka nukketalon koristeita.

Havupuu mänty muokkautuu osaavissa näpeissä käpylampaiksi tai kaarnaveneiksi, kun taas kuusesta tekaistaan soittimia.

Lepän kanssa annetaan mielikuvitukselle valta eikä lopputulos ole enää tästä galaksista. Omenapuu tarjoilee syksyisin mahantäytettä ja oksankappaleista saadaan aikaiseksi avaimenperiä.

Ohutrunkoisesta pajusta veistellään pilli ja tammen terho yritetään saada kasvamaan. Pihlajapuu taipuu leikkivanteeksi ja katajasta taivutellaan muun muassa jousipyssy. Tätä tekemisen melskettä seuratessa tulee väkisinkin pohtineeksi, miten sitä välillä tuntuu, ettei ole muka mitään tekemistä.

Ulos ja metsään!

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto