Hyppää pääsisältöön

Petolinnut - taivaan nopeat ja komeat

Tuulihaukka
Tuulihaukka. Kuva: Risto Salovaara Tuulihaukka Kuva: Risto Salovaara petolinnut,petoeläimet,linnut,haukat,jalohaukat (petolinnut),tuulihaukka

Petolintuja, erityisesti haukkoja ja kotkia, pidetään usein voiman ja uljauden symboleina. Kun katselee taivaan korkeuksissa kaartelevaa kotkaa tai saaliinsa perään vauhdilla syöksyvää sulavalinjaista jalohaukkaa, tulee asiasta helposti vakuuttuneeksi.

Ulkonäkö

Petolintujen peruspiirteitä ovat koukkupäinen nokka ja voimakkaat, pitkäkyntiset jalat, haukoilla lisäksi terävä "haukankatse". Koukkunokalla on helppo repiä saalista. Pitkillä, käyrillä kynsillä saaliista saa pitävän otteen. Niillä voi jopa tappaa saaliin. Jotkut petolinnut tappavat saaliin nokallaan.

Petolintujen siipien koko ja muoto vaihtelee. Pitkillä ja leveillä siivillä on hyvät liito-ominaisuudet. Lyhyehköt, pyöreäpäiset siivet soveltuvat mainiosti elämään metsän siimeksessä. Jalohaukkojen pitkähköt, kapeat siivet toimivat hyvin, kun tarvitaan vauhtia ja huikeita syöksyjä saaliin perässä.

Ravinto

Petolintujen ravinto on pääosin eläinravintoa. Suurin osa käyttää ravinnokseen varsinkin pikkunisäkkäitä ja pikkulintuja. Joidenkin lajien ruokavalio on hyvin erikoistunut. Esimerkiksi mehiläishaukka käy ampiaispesillä ja napsii pesistä ampiaisten toukat. Sääksi puolestaan on erikoistunut kalaravintoon.

Jotkut petolinnut taas voivat olla lähes kaikkiruokaisia. Esimerkiksi Suomessa harvinainen haarahaukka syö kaikkea kaloista pikkujyrsijöihin ja linnunpoikasiin ja voi käydä aterioimassa myös haaskoilla.

Pesintä ja muutto

Petolintujen pesä sijaitsee usein korkealla puussa. Joillekin lajeille kelpaa vanha variksenpesä, toiset kohentelevat tekemäänsä risulinnaa vuodesta toiseen. Tavallisesti petolinnuilla on reviirillään muutama vaihtopesä, joita käytetään tarvittaessa eri vuosina.

Valtaosa Suomessa pesivistä päiväpetolinnuista ja jalohaukoista on muuttolintuja. Muuton syynä ei ole niinkään lämpötila kuin huono ravintotilanne talvella. Tunturihaukkaa, kanahaukkaa ja maakotkaa voi pitää aidosti paikkalintuina. Joskus nekin kuitenkin muuttavat talveksi vähän etelämmäksi.

Petolintujen vaino ja uudemmat uhat

Vuonna 1868 Aleksanteri II antoi asetuksen, joka lajitteli eläimet ja lintulajit hyödyllisiin, vahingollisiin ja muihin. Vahingollisiksi "ryöstölinnuiksi" mainittiin kotka, huuhkaja, haukka ja kalasääski.

Ryöstölintujen tappamisesta maksettiin aikanaan myös tapporahaa. Tapporahajärjestelmä ja Metsästysyhdistyksen organisoima rautapyynti saivat aikaan sen, että saaliiksi jäi vuosittain tuhansia petolintuja. Kannat alkoivat laskea nopeasti, kunnes petolinnut on asteittain rauhoitettu.

Petolinnuille on ollut vahinkoa 1900-luvun jälkipuoliskolla hyönteismyrkkynä käytetystä DDT:stä ( diklooridifenyylitrikloorietaani ). DDT:tä levitettiin pelloille, missä pikkunisäkkäät saivat sitä elimistöönsä. Pikkunisäkkäistä DDT siirtyi edelleen niitä pyydystäviin petolintuihin. DDT alensi merkittävästi lintujen lisääntymistulosta. Suomessa DDT:n käyttö aloitettiin 1940-luvun puolivälissä ja kiellettiin 1970-luvun puolivälissä.
 

Nuori maakotka. Kuva: Juha Laaksonen

Nuori. maakotka. Kuva: Juha LaaksonenNuori maakotka. Kuva: Juha Laaksonen
Hiirihaukka. Kuva: Risto Salovaara

Hiirihaukka. Kuva: Risto SalovaaraHiirihaukka. Kuva: Risto Salovaara

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin.

  • Avaruus

    Tutustu avaruuteen ja havainnoi taivaan valoilmiöitä.

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä?

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tutustutaan suomalaisiin hyönteisiin.

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Linnut

    Tutustutaan suomalaisiin lintuihin.

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tutustutaan Suomen nisäkkäisiin.

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista.

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristökysymys on maailmanlaajuinen.

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.