Hyppää pääsisältöön

Hirvi on metsän kruunupää

Uroshirvi heinikossa
Uroshirvi heinikossa. Kuva: Bold Stock Uroshirvi heinikossa Kuva: Bold Stock hirvi,nisäkkäät,sarvet

Hirven kohtaaminen luonnossa on ikimuistoinen hetki kenelle tahansa. Parhaimmillaan yli kaksi metriä korkea ja yli 600 kiloa painavana uroshirvi on vaikuttava näky. Hirvi on kuitenkin arka eläin. Kulkemalla vastatuuleen se haistaa mahdolliset vaarat edessäpäin.

Tietolaatikko

  • Hirven (Alces alces) levinneisyysalue kattaa koko maan, tunturialueita lukuun ottamatta
  • 1920-luvun alussa hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia
  • Suomen merkittävin riistaeläin

Hirvi on tärkein riistaeläimemme, jonka levinneisyysalue kattaa koko maan tunturialueita lukuun ottamatta. Suurpedot ovat hirven ainoat luonnolliset viholliset, mutta niiden kannat ovat niin pienet, että petojen vaikutus hirvikantaan on koko maata ajatellen varsin vähäinen. 

Kokoisekseen ketterä

Koostaan huolimatta hirvi on melko ketterä. Sorkka leviää liikkuessa, eivätkä ruumiiseen nähden hoikat jalat painu niin syvälle maaperään kuin luulisi. Hirvi on myös loistava uimari. Yhtäjaksoisesti hirvi voi uida useiden kilometrien matkan. Uimataidon ansiosta hirvet ovat levittäyneet myös saariin. 

Nuoret havu- ja sekametsät ovat hirvien ominaista elinympäristöä. Vuodenaika, lämpötila ja sää vaikuttavat kuitenkin siihen millaisella alueella hirvi elää kulloinkin. Etenkin talvisin hirvet kerääntyvät laumoiksi ja liikkuvat mahdollisimman vähän. Keväisin vasomisen aikaan naaraat jättävät lauman ja siitä lähtien edellisen vuoden vasan on tultava toimeen ilman emäänsä. Myös uroshirvet lähtevät liikkeelle kesällä, jolloin ne syövät paljon ja keräävät voimia syksyn kiima-aikaa varten.

Hirven kesä kuluu herkutellessa

Kesäisin hirvi syö jopa 50 kiloa vuorokaudessa. Kesällä suuri osa ajasta kuuluukin syödessä. Kesäravinto muodostuu puiden versoista sekä suo- ja vesikasveista, joista hirvet saavat mineraaleja sarvien kasvattamiseen. Syksyllä ruokavalio muuttuu varpuvoittoiseksi, ja talvella hirvi joutuukin tyytymään puiden ja pensaiden oksiin. Metsätaloudelle hirvet aiheuttavat vuosittain merkittäviä vahinkoja katkomalla taimia tavoitellessaan ruokaa. Talvella hirvi syö vain 8-16 kiloa vuorokaudessa.

Sarvet - miehuuden merkki

Vain uroshirvillä on sarvet. Sarvet jaetaan kahteen päätyyppiin, leveisiin lapiosarviin ja kapeampiin piikkisarviin. Sarvet alkavat kasvaa huhtikuussa ja voivat kasvaa jopa sentin vuorokaudessa. Vanhat urokset pudottavat sarvet talvella rykimäajan jälkeen, nuoret saattavat pitää niitä kevättalveen saakka. Sarvet painavat jopa toistakymmentä kiloa. 

Etenkin talvisin hirvet kerääntyvät laumoiksi ja liikkuvat mahdollisimman vähän. Keväisin poikimisen aikaan naaraat jättävät lauman ja siitä lähtien edellisen vuoden vasan on tultava toimeen ilman emäänsä. Myös uroshirvet lähtevät liikkeelle kesällä, jolloin ne syövät paljon ja keräävät voimia syksyn kiima-aikaa varten. 

Hirvisonni on Suomen painavin eläin

Hessu-hirvi elelee Ähtärissä

Koostaan huolimatta hirvi on ketterä eläin

Hirvilauman kintereillä

Hirvi on rauhallinen otus

Mitä hyötyä on hirvikannan säätelystä?

Syksyllä kiiman alkaessa hirvisonni keloo sarvensa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Syksyllä kiiman alkaessa hirvisonni keloo sarvensa. Kuva: Risto Salovaara/YleSyksyllä kiiman alkaessa hirvisonni keloo sarvensa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Hirvi suolammella. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Hirvi suolammella. Kuva: Risto Salovaara/YleHirvi suolammella. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Naarashirvi. Kuva: Bold Stock

Naarashirvi. Kuva: Bold StockNaarashirvi. Kuva: Bold Stock
Hirvi kulkee hangessa Tampereen Takahuhdissa. Kuva: Mika Kanerva/Yle.

Hirvi kulkee hangessa Tampereen Takahuhdissa. Kuva: Mika Kanerva/Yle.Hirvi kulkee hangessa Tampereen Takahuhdissa. Kuva: Mika Kanerva/Yle.
Hirvi on maamme tärkein riistaeläin. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.

Hirvi on maamme tärkein riistaeläin. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.Hirvi on maamme tärkein riistaeläin. Kuva: Seppo Nykänen/Yle.
Hirven syömä haapa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Hirven syömä haapa. Kuva: Risto Salovaara/YleHirven syömä haapa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Ekolokero, Luonto-Suomi ja Metsäradio

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Opettajalle

  • Pönttöohjeita opettajille

    Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja paketoi opettajille pönttötietoiskun, jonka avulla saa helposti tarpeellisen tiedon linnuista ja linnunpöntöistä. Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti esimerkiksi ilmiöoppimiseen, sillä aihetta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta oppiainerajat ylittäen.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.