Hyppää pääsisältöön

Kanalintuja tapaa harvakseltaan kaikkialla

Kiiruna koiras.
Kiiruna koiras. Kuva: Risto Salovaara Kiiruna koiras. Kuva: Risto Salovaara linnut,kiiruna,vesilinnut

Kanalinnut ovat pääasiallisesti maassa eläviä lintuja, joilla on tukeva, kärjestä kaareva nokka ja lyhyenleveät pyöreäpäiset siivet.

Kanalinnut jaetaan metsäkanalintuihin ja peltokanalintuihin. Metsäkanoja ovat pyy, riekko, kiiruna, teeri ja metso. Peltokanoja (aitokanat) ovat peltopyy, viiriäinen ja fasaani.

Kanalinnuille yhteisenä piirteenä niillä on tukeva vartalo, vahva kaula ja lyhyt, hieman alas kaartuva tukeva nokka. Myös jalat ovat voimakkaat. Metso on suurin kanalinnuistamme, pienin on hyvin harvalukuinen viiriäinen. Viiriäisen katsottiin jopa hävinneen Suomen lintulajistosta muutama kymmenen vuotta sitten.

Elinympäristö ja ravinto

Kanalinnut ovat paikkalintuja, jotka talveksi Afrikkaan muuttavaa viiriäistä lukuun ottamatta pysyttelevät läpi vuoden samoilla alueilla. Vaikka Suomessa on vain muutama laji, niitä tapaa monenlaisissa elinympäristöissä metsistä pelloille ja soille, tuntureilta taajamien puutarhoihin.

Kanalinnut viettävät suuren osan ajasta maassa. Sanonta "lyhyt kuin kanan lento" ei aivan pidä paikkaansa, vaikka eivät kanalinnut mitään lentotaitureita olekaan. Niiden siivet ovat lyhyet ja pyöreäkärkiset, kaartuvien käsisulkien vuoksi myös kuperat.

Suomessa talvehtivat kanalinnut ovat sopeutuneet kylmyyteen monin eri tavoin. Joskus voi lumessa nähdä pyöreän kolon, kanalinnun kiepin, jonne lintu on pudottautunut lennosta yöpymään. Lumi on hyvä eriste, joten kiepissä on lämmin viettää talviyö.

Kanalinnuille tyypillistä ravintoa ovat erilaiset kasvinosat, siemenet ja marjat, kesällä myös hyönteiset. Varsinkin poikasten ruokavalioon energiapitoinen hyönteiasravinto kuuluu oleellisesti.

Lisääntyminen ja metsästys

Monet kanalinnut ovat toisilleen niin läheistä sukua, että ne voivat lisääntyä keskenään. Yleisin risteytymä on korpimetso, joka on tavallisimmin teerikukon ja naarasmetson, koppelon jälkeläinen.

Kanalinnut ovat riistalintuja, joten niitä metsästetään. Metsästys edellyttää metsästäjätutkinnon suorittamista ja maanomistajan lupaa. Kanalintujen metsästys alkaa tavallisesti syyskuussa ja päättyy lokakuun lopussa. Metsästystä säädellään kuitenkin monin tavoin maan eri osissa. Esimerkiksi kannanvaihtelut ja poikastuotto vaikuttavat metsästysaikoihin alueittain.

Ukkoteeri. Kuva: Pentti Kallinen

Ukkoteeri. Kuva: Pentti KallinenUkkoteeri. Kuva: Pentti Kallinen
Ukkometso. Kuva: Pentti Kallinen

Ukkometso. Kuva: Pentti KallinenUkkometso. Kuva: Pentti Kallinen
Koppelo eli naarasmetso. Kuva: Pentti Kallinen

Koppelo eli naarasmetso. Kuva: Pentti KallinenKoppelo eli naarasmetso. Kuva: Pentti Kallinen
Fasaani. Kuva: Juha Laaksonen

Fasaani. Kuva: Juha LaaksonenFasaani. Kuva: Juha Laaksonen
Peltopyy. Kuva: Juha Laaksonen

Peltopyy. Kuva: Juha LaaksonenPeltopyy. Kuva: Juha Laaksonen
Viiriäinen. Kuva: Juha Laaksonen

Viiriäinen. Kuva: Juha LaaksonenViiriäinen. Kuva: Juha Laaksonen
Kiiruna on tuntureiden lintu. Kuva: Kalevi Rytkölä

Kiiruna on tuntureiden lintu. Kuva: Kalevi RytköläKiiruna on tuntureiden lintu. Kuva: Kalevi Rytkölä
Teerikukot soitimella. Kuva: Risto Salovaara

Teerikukot soitimella. Kuva: Risto SalovaaraTeerikukot soitimella. Kuva: Risto Salovaara

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1. toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.