Hyppää pääsisältöön

Laulujoutsen, kansallislintu

Laulujoutsenia
Laulujoutsenen parisuhde on elinikäinen. Kuva: Risto Salovaara/Yle Laulujoutsenia Kuva: Risto Salovaara/Yle laulujoutsen,joutsenet,linnut,lentäminen

Kansallislintumme laulujoutsen oli vielä 1900-luvun puolivälissä Suomessa sukupuuton partaalla metsästyksen vuoksi. 1940-luvun lopulla laulujoutsenia oli Suomessa vain noin 15 paria ja ne pesivät enää Lapin ja Kuusamon erämaissa.

Tietolaatikko

Laulujoutsen (Cygnus cygnus)

  • Heimo: sorsat
  • Lahko: sorsalinnut
  • Pituus: 140–160 cm
  • Siipiväli: 205–235 cm
  • Paino: 6,5–11 kg
  • Ravinto: pääasiassa vedenalaiset kasvit

Eläinlääkäri Yrjö Kokon kirjat "Laulujoutsen" ja "Ne tulevat takaisin" ja niiden ansiosta alkanut valistustyö saivat asenteet muuttumaan 1950-luvulla. Laji saatiin pelastettua ja rauhoitettua. Nykyisin laulujoutsenia pesii lähes koko maassa.

Elintavat

Laulujoutsenet saapuvat muuttomatkaltaan maalis-huhtikuussa jäiden vielä osittain peittäessä vesistöjä. Joutsenen pesä on korkea keko suolammen rannalla, rehevällä järvellä tai suojaisen lahden pohjukassa.

Joutsenet pariutuvat koko eliniäksi, jopa 20 vuodeksi, jo ennen ensimmäistä pesintää.

Laulujoutsen on sorsalintu ja puolisukeltaja. Pitkällä kaulallaan se saa kiskottua ravinnokseen vesikasveja juurineen syvältäkin vedestä, vaikka takaruumis keikkuu veden pinnalla.

Laulujoutsen ja kyhmyjoutsen

Laulujoutsenen erottaa kyhmyjoutsenesta parhaiten nokan perusteella. Laulujoutsenen nokka on keltainen, mustakärkinen, kun taas kyhmyjoutsenella väri on punertava ja nokan päällä on musta kyhmy. Uidessaan kymyjoutsen pitää usein kaulan kaarella ja siipiä kohollaan selän päällä.

Laulujoutsenen erottaa kyhmyjoutsenesta myös äänen perusteella. Laulujoutsenen äänet ovat trumpettimaisia törähdyksiä ja raikuvia toitotuksia. Kyhmyjoutsenet päästelevät vain kähiseviä äännähdyksiä.

Varsinkin pesimäaikana kyhmyjoutsen voi käyttäytyä agressiivisesti tunkeilijoita kohtaan.

Laulujoutsenia suolla. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Laulujoutsenia suolla. Kuva: Risto Salovaara/YleLaulujoutsenia suolla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Laulujoutsenpari ja poikaset. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Laulujoutsenpari ja poikaset. Kuva: Risto Salovaara/YleLaulujoutsenpari ja poikaset. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Laulujoutsen nousussa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Laulujoutsen nousussa. Kuva: Risto Salovaara/YleLaulujoutsen nousussa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Laulujoutsenia kevätmuutolla. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Laulujoutsenia kevätmuutolla. Kuva: Risto Salovaara/YleLaulujoutsenia kevätmuutolla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kyhmyjoutsen. Kuva: Risto Salovaara/YLE

Kyhmyjoutsen. Kuva: Risto Salovaara/YLEKyhmyjoutsen. Kuva: Risto Salovaara/YLE

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Pääsiäinen yhdistää kristillisiä ja pakanallisia perinteitä

    Pääsiäiseen liittyy pakanallisia ja uskonnollisia perinteitä

    Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Monet pääsiäiseen liittyvät perinteet ovat pohjimmiltaan pakanallisia ja liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa. Pääsiäisen ajankohta vaihtelee. 2018 pääsiäinen on 30.3. - 2.4.

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna - testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1.toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on myös virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.