Hyppää pääsisältöön

Pissiksillä on aina hauskempaa

2000-luvulla teinitytöt saivat uuden nimen: pissis. Pissiksiksi, eli pissaliisoiksi alettiin kutsua yläasteikäisiä tyttöjä, jotka pukeutuivat merkkivaatteisiin, vilauttivat stringejään, polttivat tupakkaa, joivat siideriä, pissasivat julkisella paikalla ja itkivät humalassa. Yhtäkkiä heitä oli kaikkialla.

Pissismiin kuuluu myös raju meikkaaminen sekä yltiöpäinen kiroileminen. Lissujen perussanastoon kuuluvat hihkaisut kuten "ihQdaa" ja "lol". Pissiskaverit kutsuvat toisiaan tuttavallisesti raxuiksi.

Nuortensarja Superfarmissa pissiksille omistettiin oma inserttisarja. IhQraksuissa seurattiin 25 jakson ajan kolmen pissaliisan, Pamzien, Suzkien ja Jonsqun edesottamuksia. He kohtaavat arkipäivän ongelmia ja ratkovat niitä. Harmia aiheuttavat koulukirjojen liian suuri koko, liian tiukka opettaja sekä tyttöjen yhteinen ihastuksen kohde Jussi.

Vaikka pissis usein onkin vain helppo haukkumasana, voi nimittelijän äänestä joskus havaita pienen kateuden siemenen. Ja miksei? Jos tosielämän pissikset muistuttavat vähääkään Pamzieta, Suzkieta ja Jonsqua, eivät asiat ole aivan huonosti. Heillä on aina hauskaa. Siis ihan sup3r ihQa!

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto