Hyppää pääsisältöön

Frisbeegolf sopii kaikille

Frisbeegolfin harrastus lähti 2000-luvulla huimaan kasvuun ja vuonna 2012 se oli jo Suomen nopeimmin kasvava urheilulaji. Säännöt lajissa ovat kuin perinteisessä golfissa. Tavoitteena on saada frisbee maalikoriin mahdollisimman pienellä heittomäärällä.

Jo vuonna 2002 Oulussa hämmästeltiin paikalliselle golfradalle ilmaantuneita frisbeegolffareita. Laji oli tuolloin Suomessa eksoottinen, eikä sääntöjen mukaisia ratojakaan välttämättä tarvittu. Peli voitiin aloittaa tavallisella rantafrisbeellä ja maalikoriksi voitiin sopia vaikka niityn reunassa kasvava puska.

Harva laji on kokenut samanlaista kasvupyrähdystä kuin frisbeegolf. Vuonna 2010 lajilla oli jo yli 10 000 harrastajaa ja virallisia ratoja nousi kuin sieniä sateella. Ratojen pienet perustamis- ja ylläpitokustannukset ovat tärkeä syy lajin nopealle leviämiselle.

Tärkein syy monelle harrastajalle on kuitenkin lajin helppous ja sen soveltuvuus kaikille. Radoilla ei tarvitse turhia kiirehtiä ja alkuun pääsee vaikka lainakiekoilla.

Yleisöä on lajin pariin kosiskellut jo vuodesta 2006 järjestetty frisbeegolfin European Open -kilpailu. Kilpailu on nimensä mukaisesti kerännyt pelaajia ympäri maailman kilvoittelemaan avoimesti eri sarjoissa. Ohessa on nähtävissä vuoden 2009 European Open -kilpailu Tampereelta.

Toukokuussa 2013 Ylen Aamu-tv:ssä vierailivat Suomen frisbeeliiton toiminnanohjaaja Teemu Lehtomäki sekä vuoden 2012 frisbeegolfin Suomen mestari Leo Piironen. Haastattelussa miehet kertoivat erilaisten frisbeiden ominaisuuksista ja antoivat neuvoja aloitteleville golfareille. Lisäksi puhuttiin lajin leviämisestä maailmanlaajuisesti.

Lopuksi Piironen opasti kiekosta pitäen juontajapari Marja Sannikkaa ja Nicklas Wanckea oikeaoppisessa frisbeegolfputissa. Juontajien kilpaheittelyn panoksena oli berlininmunkki.

Frisbeegolf tunnetaan myös nimillä kiekkogolf ja liitokiekkogolf. Lajin periaate on sama kuin perinteisessä golfissa. Tavoitteena on päästä radan alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin.
Frisbeegolfrata koostuu väylistä. Väylän pelaaminen aloitetaan avauspaikalta eli tiiltä ja se päättyy maalikoriin. Frisbeegolfradat ovat tyypillisesti 9- tai 18-väyläisiä. Radat ovat tyypillisesti puustoisilla alueilla, joissa on vaihteleva maasto, joka tarjoaa luonnollisia esteitä kiekon lentoradalle. Suomessa lähes kaikki radat ovat ilmaisia.
Frisbeegolfkiekot voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri ryhmään: draiverit eli pitkälle lentävät kiekot, lähestymiskiekot sekä lyhyisiin heittoihin ja lähipeliin käytettävät putterit. Käytettävät kiekot ovat pienempiä kuin ultimate- tai rantafrisbeet.
Ympäri maailmaa frisbeegolfin harrastajia oli vuonna 2012 jo yli puoli miljoonaa. Suomessa harrastajia oli vuonna 2010 yli 10 000 ja vuonna 2014 arvion mukaan jo yli 100 000, joista puolet olivat aktiiviharrastajia

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto