Hyppää pääsisältöön

Hämmentävä sähkösavuke

Tupakoinnin uusin muoto ja villitys sähkösavuke jakaa mielipiteet. Moni pitää sitä tavallisen tupakoinnin parempana vaihtoehtona: se ei sisällä tervaa eikä häkää, ja haitallisen savun sijaan ulos puhalletaan vesihöyryä. Terveysalan asiantuntijat toppuuttelevat sähkösavukkeen kannattajia. He muistuttavat, ettei sitä ole tutkittu vielä riittävästi.

Sähkösavuketta voisi kuvailla adjektiivilla "hämmentävä". Se ei ole tupakkalain mukainen tupakkatuote, eli sitä eivät koske tupakointikiellot. Silti esimerkiksi VR on kieltänyt sähkötupakoinnin junissa, koska se voisi hämmentää muita matkustajia. Samaten monet ravintolat pitävät nollatoleranssia sähkösavukkeen kanssa, sillä sen tupakkaa muistuttava ulkonäkö voisi hämmentää savuttomia asiakkaita.

Elektronisesti toimiva sähkösavuke koostuu kolmesta osasta. Siinä on ladattava akku, patruuna, jonne savukkeen täyttönesteet ladataan, sekä höyrystin. Höyristin lämmittää metallikäämit, jotka höyryttävät täyttöneesteet.

Suomessa sähkötupakkaa myyviä liikkeitä on ainakin kolme. Niissä myytävät täyttönesteet eivät kuitenkaan sisällä nikotiinia. Moni tilaakin nikotiinia sisältävät nesteet ulkomailta netin kautta.

Arviolta kymmenet tuhannet suomalaiset sauhuttelevat sähkösavuketta. Se on varsin nuori ilmiö Suomessa ja siksi siihen liittyy paljon epävarmuutta. Terveydenalan asiantuntijat muistuttavat, ettei tuotetta ole vielä tutkittu tarpeeksi. Vaikka moni kertoo lopettaneensa tavallisen tupakoinnin sähkösavukkeen avulla, asiantuntijoiden mukaan tästäkään ei ole tieteellistä näyttöä.

Tupakointia pienempänä pahana sähkösavuketta kuitenkin tunnutaan pitävän. Sekä Lääkäriseura Duodecimin pääsihteeri Matti Rautalahti että Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio vertasivat tupakkaa ja sähkösavuketta samalla tavalla. Heidän mukaan tavallisten tupakkatuotteiden käyttö on kuin hyppäisi kerrostalon katolta ja sähkösavuke kuin hyppäisi viidennestä kerroksesta.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto