Hyppää pääsisältöön

Taisto Tammi oli Suomen ensimmäinen romanitähti

Taisto Tammi oli 1960-luvun suuren tangobuumin suosituimpia tähtiä. Samalla hän oli ensimmäinen suomalainen romaniartisti, joka pääsi laulamaan levylle.

Tietolaatikko

Kuolleet lehdet. Säv. J. Kosma, san. Kullervo.
Tangopotpuri: Tangotyttö, säv. Antonio Brave, san. Rauni Kouta. Mustasukkaisuutta, säv. J. Gade, san. Kullevo. Ole guapa, säv. A. Malando.
Tango merellä. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa.
Anna-Liisa. Säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen.
Eron hetki on kaunis. Säv. Toivo Kärki, san. H. Neva.

Kuusankoskelaisen Taisto Lundbergin (1945–1979) levytyksiä ei kuitenkaan julkaistu hänen omalla nimellään vaan levy-yhtiön valitsemalla taiteilijanimellä Taisto Tammi. Hän tuli tunnetuksi nimenomaan tangolaulajana – tämä iskelmän laji muodosti valtaosan hänen ohjelmistostaan ja levytysmateriaalistaan. Aikuisten lavalauantai -ohjelmassa 1964 juontaja arvelikin Tammen laulavan muunlaisia lauluja vain "hyvin vaikeasti ja hiljaa".

Taisto Tammen esikoislevytys oli elokuussa 1962 äänitetty käännösiskelmä Ruusu on punainen, jonka 16-vuotias levylaulaja esitti melko tuoreeltaan kotipaikkakunnaltaan radioidussa Koskenlaskua-ohjelmassa.

Suurin menestys oli kuitenkin vuonna 1963 julkaistu Tango merellä, joka nousi listaykköseksi. Tangokuumeen ollessa korkeimmillaan hänen kuviaan julkaistiin nuortenlehtien julisteissa. Lavalauantai-ohjelmassa vuonna 1965 kuullaan, millaista kiljuntaa Taisto Tammen astuminen lavalle noihin aikoihin herätti. Toimittaja saa aiheen kysyä, eikö tällainen pelota artistia. Ei kuulemma pelota.

Tammi pysyi suosittuna lava-artistina kovimman tangokuumeen laannuttuakin ja levytti vielä 1970-luvullakin. Ura katkesi kuolemaan johtaneeseen sairauteen vuonna 1979.

Ylessä on säilynyt Taisto Tammesta perin vähän tv-tallenteita. Vuonna 1965 hän vieraili nuorille tarkoitetussa Poppis-ohjelmassa, jonka järjestämän piirustuskilpailun malleina toimivat suositut iskelmätähdet. Vuonna 1974 on kuvattu tangopotpuri, jossa mukana ovat Katri Helena ja Eino Grön, Tammen pahin kilpailija 1960-luvun tangomarkkinoilla.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto