Hyppää pääsisältöön

Limasienet ovat oikea luonnonoikku

Limasieni lahopuussa
Limasienet voivat elää esimerkiksi lahopuiden onkaloissa. Kuva: Tuula Nyberg Limasieni lahopuussa Kuva: Tuula Nyberg sienet,puut,limasienet,lahopuu

Limasienet eivät nimestään huolimatta oikeastaan ole sieniä. Eivät myöskään kasveja tai eläimiä. Limasienillä on itiöpesäkkeet kuten sienillä. Ne kuitenkin ryömivät, joka ei ole sienille tyypillistä.

Tietolaatikko

Limasienet
(Myxomycota / Mycetozoa)

  • alkeellinen aitotumallinen eliö
  • eivät ole sieniä, kasveja eivätkä eläimiä
  • ryömivät

Limasieniä on kaikkialla, mutta niitä ei välttämättä näe. Lisääntymisvaiheessa ne ovat maan pinnalla, mutta ennen sitä ne ovat limamaisessa muodossa piiloksissa.

Elinympäristö

Limamainen muoto eli limakko elää esimerkiksi lahopuussa, lehtikasoissa ja metsäturpeessa. Limasienet tarvitsevat elääkseen kosteutta ja lahoavaa kasvimassaa.

Lisääntymisvaiheessa muodostuvat itiöt voivat kuitenkin selvitä kauan kuivissa olosuhteissa. Pitkänkin ajan kuluttua niistä voi kehittyä limakko, jos olosuhteet muuttuvat suotuisiksi.

Limasienet syövät bakteereita ja sieniä. Limasienet osaavat suunnistaa ravintoa kohti.

Limakon koostumus

Limakolla ei ole suojakerrosta, kuten nahkaa, pintakalvoa tai soluseinää. Sillä ei ole edes soluja. Limakko on pelkkää solulimaa.

Limakot voivat jakaantua. Jos saman limakon osat kohtaavat myöhemmin toisensa, ne voivat taas yhdistyä.

Täydellinen muodonmuutos

Ennen lisääntymistä limasienet vaihtavat muotoaan. Limaisesta ryömijästä tulee hauras taideteos.

Tavallisesti iltapäivällä tietyn kehitysvaiheen saavuttanut limakko ryömii jollekin avoimelle paikalle muodostamaan itiöpesäkkeitä. Yön aikana tapahtuu nopeita muutoksia. Seuraavana päivänä limakon tilalla nähdään itiöpesäkkeet, jotka sisältävät yksisoluisia itiöitä.

Itiöt leviävät tuulen ja sadeveden mukana. Myös hyönteiset voivat levittää niitä.

Limasienten tunnistaminen

Limasienet voi tunnistaa vasta kypsistä itiöpesäkkeistä.

Suomesta tunnetaan hieman yli 200 limasienilajia. Näistä lähes kaikkien nimi on -nen-pääteinen. Jokin aika sitten limasienistä vain parilla oli suomenkielinen nimi. Loput on nimetty vuonna 2011 ilmestynyttä Limasienet-kirjaa varten. Tuolloin nimille haluttiin antaa sama pääte.

Limasieni lahopuulla. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Limasieni lahopuulla. Kuva: Risto Salovaara/YleLimasieni lahopuulla. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Lahopuun limasieni vuorokauden päästä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Lahopuun limasieni vuorokauden päästä. Kuva: Risto Salovaara/YleLahopuun limasieni vuorokauden päästä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Perustuu ohjelmaan: Minna Pyykön maailma

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Miehulainen, rieska, äänenkauna – testaa, tunnistatko Agricolan keksimät sanat!

    Mitä tarkoittavat rupeemus, huonollisuus ja vertaveli?

    Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Agricola keksi suomen kieleen tuhansia sanoja, joista suurin osa on edelleen käytössä; esimerkiksi hallitus, isänmaa, omatunto ja raatihuone. Mutta monet ovat unohtuneetkin: arvaatko, mitä tarkoittavat nämä Agricolan keksimät, sittemmin kielestä kadonneet tai merkitykseltään muuttuneet sanat?

  • Vappu on kevään, työn ja ylioppilaiden juhla

    Vappua on vietetty jo 700-luvulla Saksassa.

    Vappu vietetään 1.toukokuuta. Se merkitsee useimmille iloista karnevaalijuhlaa kevään tulon kunniaksi. Se on myös työväen ja ylioppilaiden juhlapäivä. Vappu, suomalaisen työn päivä, on myös virallinen liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.