Hyppää pääsisältöön

Tapaus Enkeli-Elisa

Koulukiusaamisen johdosta itsemurhan tehneen viisitoistavuotiaan Elisan tarina oli koskettava, tärkeä ja raadollinen. Koko kansan huomion tarina sai kuitenkin vasta Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen jutun myötä. Enkeli-Elisa paljastui huijaukseksi.

Tietolaatikko

Ylen Elävä arkisto haastatteli Anu Silfverbergiä ja Hanna Nikkasta artikkelitekstiä varten heinäkuussa 2012.
Kanta-Hämeen poliisi aloitti heinäkuussa 2012 tutkimukset siitä, onko kirjailija Minttu Vettenterä syyllistynyt mahdollisesti johonkin rikokseen "Enkeli-Elisa"-tapauksessa.
23.7.2012 poliisi ilmoitti aloittavansa esitutkinnan tapauksen johdosta. Poliisi kuuli kirjailija Minttu Vettenterää epäiltynä petoksesta. Poliisin päätöksestä uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.
14.8.2012 poliisi ilmoitti, että tutkinnassa ei ole ilmennyt mitään sellaista, mikä täyttäisi petosrikoksen tunnusmerkistön. Poliisin tavoitteena oli selvittää oliko kirjan kustantamisessa käytetty petollista tarkoitusta, koska petosrikos vaatii erehdyttämisen ja sen taloudellisen hyödyn. Tutkinnan lopettamispäätökseen päädyttiin kuulustelujen ja poliisin hallussa olevan materiaalin perusteella.
Kuukausiliitteen jutun kirjoittajille Anu Silfverbergille ja Hanna Nikkaselle myönnettiin kirjoituksen johdosta Bonnierin journalistipalkinto vuoden 2012 parhaasta jutusta.

Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 2012 ”Enkeli-Elisaksi” nimetyn Elisan tarina oli kaikkien huulilla. Keväällä mediahuomiota kerännyt, tytön itsemurhaan päättynyt tarina oli tässä vaiheessa jäänyt taka-alalle. Heinäkuun Kuukausiliitteessä julkaistussa Hanna Nikkasen ja Anu Silfverbergin jutussa tuotiin esille kysymyksistä tärkein: Onko Enkeli-Elisan tarina totta?

Artikkelin videoklipeistä on nähtävissä Ylen keväällä 2012 tekemät ohjelmat Enkeli-Elisan tapauksesta.

Ensimmäisen kerran Yle uutisoi Enkeli-Elisasta maaliskuussa, jolloin kirjailija Minttu Vettenterän kerrottiin tekevän kirjaa Elisan tarinasta. Vettenterä oli itsekin entinen koulukiusattu.

Aiheeseen palattiin huhtikuussa Ylen Akuutti -ohjelmassa, jolloin selvisi, että Vettenterä oli ollut aikanaan samalla ala-asteella Enkeli-Elisan isän kanssa. Isä oli itse ollut aikanaan koulukiusaaja. Vettenterän ja Elisan vanhempien kirjoittama blogi ja sen ympärille rakennettu Facebook -yhteisö oli saanut taakseen kymmeniätuhansia tukijoita.

Enkeli-Elisaa käsiteltiin vielä toukokuussa Ylen Poliisi-tv:ssä, jolloin Vettenterän kirja Elisasta oli valmis.

Hirveä tarina, joka vain oli liian hyvä

Toimittajat Hanna Nikkanen ja Anu Silfverberg kirjoittivat Helsingin Sanomien heinäkuun 2012 Kuukausiliitteeseen laajan artikkelin Enkeli-Elisan tapauksesta. Juttu pureutui itsemurhatarinan pintaa syvemmälle.

Tarina oli alun alkaen herättänyt Nikkasen ja Silfverbergin epäilykset, koska se vain kuulosti liian hyvältä ollakseen totta: Entisen koulukiusaajan tytär joutuu itse koulukiusatuksi ja riistää lopulta kiusaamisen takia oman henkensä. Kaiken lisäksi, isän nuoruudessaan kiusaama Vettenterä ystävystyy isän kanssa tämän pyydettyä Elisan kuoleman jälkeen kiusaamiltaan ihmisiltä anteeksi.

Lisäksi selvisi, ettei kukaan tapauksesta aiemmin uutisoinneista ollut missään vaiheessa haastatellut tämän vanhempia. Kaikissa tapauksesta tehdyissä jutuissa haastateltavana oli vain Minttu Vettenterä.

Silfverberg ja Nikkanen kiinnittivät huomiota Elisan vanhempien, Minttu Vettenterän sekä Elisan itsensä tekstien samankaltaisuuteen. Teksteissä toistui maneereita, jotka Kuukausiliitteen jutussa annettiin kielitieteilijän analysoitaviksi. Tutkijan mukaan kirjoitustyylien yhteneväisyydet puhuivat sen puolesta, että kaikkien tekstien kirjoittaja oli yksi ja sama henkilö.

Toimittajat löysivät myös Vettenterän aiemmin kirjoittaman novellin, joka oli otsikoitu samoin kuin toukokuussa julkaistu kirja Elisan tarinasta. Myös novellin sisällöstä löytyi yhteneväisyyksiä Elisan tarinan kanssa.

Lopulta Kuukausiliitteen jutussa tuotiin esille tilastokeskuksen fakta siitä, ettei blogissa ja muissa yhteyksissä mainittuna Elisan kuolinpäivänä kuollut Suomessa yhtäkään viisitoistavuotiasta tyttöä.

Toimittajat kirjoittivat Helsingin Sanomiin myös jatkojutun, jossa osoitettiin, että Enkeli-Elisan kuolema on käytännössä mahdottomuus: Tosiksi väitetyt Elisan päiväkirjansivut ja isän blogi sijoittivat Elisan kuoleman ajalle, jolloin Suomessa ei kuollut yhtään vuonna 1996 syntynyttä tyttöä. Myöskään vuotta vanhempien tai nuorempien kuolintapaukset eivät olleet sellaisia, että ne vastaisivat Elisan tarinaa mitenkään.

Lähteet: Helsingin Sanomien Kuukausiliite 7/12: "Uskomaton murhenäytelmä" Hanna Nikkanen ja Anu Silfverberg

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.