Hyppää pääsisältöön

Tapaus Enkeli-Elisa

Koulukiusaamisen johdosta itsemurhan tehneen viisitoistavuotiaan Elisan tarina oli koskettava, tärkeä ja raadollinen. Koko kansan huomion tarina sai kuitenkin vasta Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen jutun myötä. Enkeli-Elisa paljastui huijaukseksi.

Tietolaatikko

Ylen Elävä arkisto haastatteli Anu Silfverbergiä ja Hanna Nikkasta artikkelitekstiä varten heinäkuussa 2012.
Kanta-Hämeen poliisi aloitti heinäkuussa 2012 tutkimukset siitä, onko kirjailija Minttu Vettenterä syyllistynyt mahdollisesti johonkin rikokseen "Enkeli-Elisa"-tapauksessa.
23.7.2012 poliisi ilmoitti aloittavansa esitutkinnan tapauksen johdosta. Poliisi kuuli kirjailija Minttu Vettenterää epäiltynä petoksesta. Poliisin päätöksestä uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.
14.8.2012 poliisi ilmoitti, että tutkinnassa ei ole ilmennyt mitään sellaista, mikä täyttäisi petosrikoksen tunnusmerkistön. Poliisin tavoitteena oli selvittää oliko kirjan kustantamisessa käytetty petollista tarkoitusta, koska petosrikos vaatii erehdyttämisen ja sen taloudellisen hyödyn. Tutkinnan lopettamispäätökseen päädyttiin kuulustelujen ja poliisin hallussa olevan materiaalin perusteella.
Kuukausiliitteen jutun kirjoittajille Anu Silfverbergille ja Hanna Nikkaselle myönnettiin kirjoituksen johdosta Bonnierin journalistipalkinto vuoden 2012 parhaasta jutusta.

Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna 2012 ”Enkeli-Elisaksi” nimetyn Elisan tarina oli kaikkien huulilla. Keväällä mediahuomiota kerännyt, tytön itsemurhaan päättynyt tarina oli tässä vaiheessa jäänyt taka-alalle. Heinäkuun Kuukausiliitteessä julkaistussa Hanna Nikkasen ja Anu Silfverbergin jutussa tuotiin esille kysymyksistä tärkein: Onko Enkeli-Elisan tarina totta?

Artikkelin videoklipeistä on nähtävissä Ylen keväällä 2012 tekemät ohjelmat Enkeli-Elisan tapauksesta.

Ensimmäisen kerran Yle uutisoi Enkeli-Elisasta maaliskuussa, jolloin kirjailija Minttu Vettenterän kerrottiin tekevän kirjaa Elisan tarinasta. Vettenterä oli itsekin entinen koulukiusattu.

Aiheeseen palattiin huhtikuussa Ylen Akuutti -ohjelmassa, jolloin selvisi, että Vettenterä oli ollut aikanaan samalla ala-asteella Enkeli-Elisan isän kanssa. Isä oli itse ollut aikanaan koulukiusaaja. Vettenterän ja Elisan vanhempien kirjoittama blogi ja sen ympärille rakennettu Facebook -yhteisö oli saanut taakseen kymmeniätuhansia tukijoita.

Enkeli-Elisaa käsiteltiin vielä toukokuussa Ylen Poliisi-tv:ssä, jolloin Vettenterän kirja Elisasta oli valmis.

Hirveä tarina, joka vain oli liian hyvä

Toimittajat Hanna Nikkanen ja Anu Silfverberg kirjoittivat Helsingin Sanomien heinäkuun 2012 Kuukausiliitteeseen laajan artikkelin Enkeli-Elisan tapauksesta. Juttu pureutui itsemurhatarinan pintaa syvemmälle.

Tarina oli alun alkaen herättänyt Nikkasen ja Silfverbergin epäilykset, koska se vain kuulosti liian hyvältä ollakseen totta: Entisen koulukiusaajan tytär joutuu itse koulukiusatuksi ja riistää lopulta kiusaamisen takia oman henkensä. Kaiken lisäksi, isän nuoruudessaan kiusaama Vettenterä ystävystyy isän kanssa tämän pyydettyä Elisan kuoleman jälkeen kiusaamiltaan ihmisiltä anteeksi.

Lisäksi selvisi, ettei kukaan tapauksesta aiemmin uutisoinneista ollut missään vaiheessa haastatellut tämän vanhempia. Kaikissa tapauksesta tehdyissä jutuissa haastateltavana oli vain Minttu Vettenterä.

Silfverberg ja Nikkanen kiinnittivät huomiota Elisan vanhempien, Minttu Vettenterän sekä Elisan itsensä tekstien samankaltaisuuteen. Teksteissä toistui maneereita, jotka Kuukausiliitteen jutussa annettiin kielitieteilijän analysoitaviksi. Tutkijan mukaan kirjoitustyylien yhteneväisyydet puhuivat sen puolesta, että kaikkien tekstien kirjoittaja oli yksi ja sama henkilö.

Toimittajat löysivät myös Vettenterän aiemmin kirjoittaman novellin, joka oli otsikoitu samoin kuin toukokuussa julkaistu kirja Elisan tarinasta. Myös novellin sisällöstä löytyi yhteneväisyyksiä Elisan tarinan kanssa.

Lopulta Kuukausiliitteen jutussa tuotiin esille tilastokeskuksen fakta siitä, ettei blogissa ja muissa yhteyksissä mainittuna Elisan kuolinpäivänä kuollut Suomessa yhtäkään viisitoistavuotiasta tyttöä.

Toimittajat kirjoittivat Helsingin Sanomiin myös jatkojutun, jossa osoitettiin, että Enkeli-Elisan kuolema on käytännössä mahdottomuus: Tosiksi väitetyt Elisan päiväkirjansivut ja isän blogi sijoittivat Elisan kuoleman ajalle, jolloin Suomessa ei kuollut yhtään vuonna 1996 syntynyttä tyttöä. Myöskään vuotta vanhempien tai nuorempien kuolintapaukset eivät olleet sellaisia, että ne vastaisivat Elisan tarinaa mitenkään.

Lähteet: Helsingin Sanomien Kuukausiliite 7/12: "Uskomaton murhenäytelmä" Hanna Nikkanen ja Anu Silfverberg

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.