Hyppää pääsisältöön

Lenita Airisto - luonne on kohtalo

Lenita Airisto on vuosikymmenestä toiseen jaksanut ottaa kantaa monenlaisiin elämän ilmiöihin. Myös uutterana bisneksen puolestapuhujana tunnettu Airisto kertoo Maarit Tastulan haastattelussa, millainen on nainen, joka tietoisesti on halunnut olla hankala ja ärsyttävä.

Lenita Airisto astui pysyvästi julkisuuden valokeilaan vuonna 1954, kun hän voitti Sotainvalidien Veljesliiton järjestämän Suomen Neito -kilpailun. Kauneuskilpailun tarkoituksena oli kerätä varoja sodassa vammautuneiden hyväksi. Sodan kokeneena ja isänmaallisena nuorena neitona Airisto arvosti kilpailun järjestäjien tavoitetta, mutta omien sanojensa mukaan hän osallistui kilpailuun myös siksi, että palkintona oli Amerikan-matka.

Amerikasta Lenita Airisto oli haaveillut jo lapsena. Erään hänen ystävättärelleen lähetetyn Amerikan-paketin mukana oli kyltti, jossa luki "Think big". Tuosta tekstistä tuli hänelle eräänlainen elämänohje. Oli ajateltava suuria, jos aikoi menestyä.

Menestymisen alkutaival alkoi kuitenkin onnahdellen, sillä Lenita Airisto joutui viemään kotiinsa opettajan terveiset, ettei tyttöä kannata laittaa oppikouluun. Se olisi aivan liian vaativaa hänelle. Mutta onneksi isä oli toista mieltä, ja tyttö aloitti oppikoulun ja jatkoi opintiellä niin pitkään, kunnes valmistui ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Svenska handelshögskolanista eli Hankenista diplomiekonomiksi. Nykyajan nuoria naisia Lenita Airisto kannustaakin kouluttamaan itseään. "Tieto on valtaa", hän sanoo.

Suorapuheinen Lenita Airisto myöntää haastattelussa olevansa hankala ihminen, mutta tositarkoituksella. Näin hän saa olla rauhassa eivätkä silmillehyppijät piinaa. Hankala hän haluaa olla myös siksi, että naista pidetään itsestäänselvästi helppona ja sopeutuvana yhteistyökumppanina. Airisto uskoo myös, että luonne määrittää tulevaisuutta ja siten myös ihmisen kohtalon.

Lapsettomuus, avioero ja epäonnistumiset liiketoimissa ovat koskettaneet syvästi Airistoa. Mutta niihin hän sanoo suhtautuvansa järkevästi: kaikkea ei voi saada eikä aina voi onnistua. Eikä vanheneminenkaan pelota, sillä se ei ole vielä tullut kohdalle.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto