Hyppää pääsisältöön

Lenita Airisto - luonne on kohtalo

Lenita Airisto on vuosikymmenestä toiseen jaksanut ottaa kantaa monenlaisiin elämän ilmiöihin. Myös uutterana bisneksen puolestapuhujana tunnettu Airisto kertoo Maarit Tastulan haastattelussa, millainen on nainen, joka tietoisesti on halunnut olla hankala ja ärsyttävä.

Lenita Airisto astui pysyvästi julkisuuden valokeilaan vuonna 1954, kun hän voitti Sotainvalidien Veljesliiton järjestämän Suomen Neito -kilpailun. Kauneuskilpailun tarkoituksena oli kerätä varoja sodassa vammautuneiden hyväksi. Sodan kokeneena ja isänmaallisena nuorena neitona Airisto arvosti kilpailun järjestäjien tavoitetta, mutta omien sanojensa mukaan hän osallistui kilpailuun myös siksi, että palkintona oli Amerikan-matka.

Amerikasta Lenita Airisto oli haaveillut jo lapsena. Erään hänen ystävättärelleen lähetetyn Amerikan-paketin mukana oli kyltti, jossa luki "Think big". Tuosta tekstistä tuli hänelle eräänlainen elämänohje. Oli ajateltava suuria, jos aikoi menestyä.

Menestymisen alkutaival alkoi kuitenkin onnahdellen, sillä Lenita Airisto joutui viemään kotiinsa opettajan terveiset, ettei tyttöä kannata laittaa oppikouluun. Se olisi aivan liian vaativaa hänelle. Mutta onneksi isä oli toista mieltä, ja tyttö aloitti oppikoulun ja jatkoi opintiellä niin pitkään, kunnes valmistui ruotsinkielisestä kauppakorkeakoulusta Svenska handelshögskolanista eli Hankenista diplomiekonomiksi. Nykyajan nuoria naisia Lenita Airisto kannustaakin kouluttamaan itseään. "Tieto on valtaa", hän sanoo.

Suorapuheinen Lenita Airisto myöntää haastattelussa olevansa hankala ihminen, mutta tositarkoituksella. Näin hän saa olla rauhassa eivätkä silmillehyppijät piinaa. Hankala hän haluaa olla myös siksi, että naista pidetään itsestäänselvästi helppona ja sopeutuvana yhteistyökumppanina. Airisto uskoo myös, että luonne määrittää tulevaisuutta ja siten myös ihmisen kohtalon.

Lapsettomuus, avioero ja epäonnistumiset liiketoimissa ovat koskettaneet syvästi Airistoa. Mutta niihin hän sanoo suhtautuvansa järkevästi: kaikkea ei voi saada eikä aina voi onnistua. Eikä vanheneminenkaan pelota, sillä se ei ole vielä tullut kohdalle.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto