Hyppää pääsisältöön

Kikkelikortti kirvoitti keskustelua tasa-arvon tilasta Suomessa

Kikkelikortti-episodi oli 1990-luvun suurimpia kohu-uutisia, jossa punnittiin niin naisen kuin vallankäyttäjien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tiedotusvälineet nimesivät seksistisen ja pornografisen kortin kikkelikortiksi, jonka vastaanottaja oli tasa-arvoasiain neuvottelukunnan naistutkija. Hänelle sen oli lähettänyt joukko nimekkäitä suomalaisia työmarkkinajohtajia.

Kortti-kohu sai alkunsa, kun vastikään tammikuussa 1990 valtakunnansovittelijaksi valittu Jorma Reini ystävineen lähetti kyseisen kortin tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tutkijalle Marianne Laxénille. Kortissa oli myös ranskankielinen teksti: "Vive les Hommes" - "Eläköön miehet". Muut allekirjoittajat olivat nimekkäitä työmarkkinajohtajia, jotka kutsuivat itseään Tupolevin veljeksiksi.

Kyllä kaduttaa.― Jorma Reini

Laxén julkaisi silloisen tasa-arvovaltuutetun Paavo Nikulan kehotuksesta kortin. Asian julkistamisen jälkeen Reinin erottamista alettiin vaatia toden teolla ja sitä varten oli kerätty jopa kansalaisadressi. Reini kuitenkin sai pitää pestinsä. Reini tuli lopulta julkisuuteen asian tiimoilta, muut kortin allekirjoittajat sen sijaan eivät. Televisiokameroiden edessä Reini ennen anteeksipyyntöään totesi katuvansa tekoa.

Kortti vilkastutti julkista keskustelua tasa-arvosta ja naisten asemasta työmarkkinoilla. Mutta esimerkiksi 1990-luvun puolivälissä järjestetyssä tasa-arvoa käsittelevässä keskusteluohjelmassa keskeisintä oli vielä se, millä perusteilla naisia pitäisi nostaa työelämässä johtopaikoille, mitä lisäarvoa naiset tuovat työelämään, millaisia vallankäyttäjiä naiset ovat ja millainen nainen oikeastaan syvimmiltään on.

Kymmenisen vuotta kikkelikortti-kohun jälkeen Marianne Laxén paljastaa, että kohua seurasi voimakas palauteryöppy Tupolevin veljesten puolesta. Palaute oli naisia halveksivaa, mutta halveksunta kohdistui ennen kaikkea Laxéniin itseensä. Joku palautteenantaja uhkasi häntä jopa tappamisella, mikä johtikin poliisitutkintaan. Kaikesta huolimatta Laxén piti kohua tarpeellisena, sillä se osoitti, että asenneilmapiiri naisia kohtaan oli Suomessakin muuttumassa.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto