Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Äly tekee hitaasti tuloaan festareille

Tuttu tilanne suomalaisilla rockfestivaaleilla: odotettu keikka on lähestymässä hyvää vauhtia, mutta kaverit ovat omilla teillään. Täytyy siis tarttua puhelimeen. Valitettavasti myös muulla festarikansalla on elintärkeää asiaa kavereilleen. Puhelinverkko huutaa hoosiannaa. Yhteyttä ei saa edes 15 soittoyrityksen jälkeen, eivätkä tekstiviestitkään tahdo mennä läpi. Onneksi festarikeikoilla ei koskaan tarvitse olla yksin, vaikka kavereita ei saisikaan kiinni.

Ilosaarirockissa puhelimitse toisiaan tavoitteli jokaisena päivänä yli 20 000 festarivierasta. Kuva: Riikka Kurki

Tämä ei poista sitä faktaa, että festivaalit ovat olleet surkeita mobiiliympäristöjä niin kauan kuin kännykät ovat olleet yleisessä käytössä.  Vuonna 2012 tilanne on vähintään yhtä huono kuin 10 vuotta sitten. Älypuhelimet ja teknologian kehitys eivät tässä asiassa ole parantaneet tilannetta.

- Puhelinyhteyksien luominen 30 000 ihmiselle pienellä alueella on aina todella haasteellista. Operaattorit rakensivat tänäkin vuonna alueellemme ylimääräisiä tukiasemia, mutta yhteydet ruuhkautuivat silti, huokaa Ilosaarirockin tiedottaja Petri Varis.

Eikä Ilosaarirock ole ainoa festivaali, joka kärsii kännykkäverkon kuormittumisesta. Samat ongelmat koskettavat kaikkia suomalaisia kansanjuhlia, joissa kävijämäärät nousevat kymmeniintuhansiin. Puhelinyhteyden saaminen ei itselläni onnistunut kaksisesti myöskään Turun Ruisrockissa

Vielä puhelintakin pahemmin takkuili internet. 3G-yhteyttä ei yleensä saanut lainkaan muodostettua ja jos sai, niin se toimi tuskastuttavan hitaasti. Hassujen festaripäivitysten tai -kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa jäi siis haaveeksi.

Kunnollisen internet-yhteyden tarjoaminen on onneksi suomalaisten festareiden tehtävälistan kärkisijoilla. Petri Variksen mukaan Ilosaarirockissa testattiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa festivaalialueella toimivaa ilmasta langatonta verkkoa, joka tosin oli toiminut varsin tahmeasti.

- En ole päässyt puhelimellani koko festareiden aikana millekään nettisivuille tai Facebookia päivittämään. Sama tilanne on ollut myös kavereilla kännykkämallista riippumatta, kertoi diplomi-insinööri ja kokenut Ilosaarirockin kävijä Teemu Tarkkonen hymähdellen.

Rockfestareiden nettipaitsiota Tarkkonen ei koe kuitenkaan kovin vakavana asiana. Pääasia on luonnollisesti musiikki, esiintyjät ja tunnelma.  Yhdysvalloissa suurtapahtumien nettiyhteyksiin suhtaudutaan vakavammin. Teksasissa järjestetyillä viihde- ja elektroniikkamessuilla kodittomat valjastettiin pientä korvausta vastaan käveleviksi tukiasemiksi, jotta älypuhelimilla pääsisi vaivattomammin verkkoon.

Näin kyseenalaisille linjoille ei kotimaisilla festareilla ole lähdetty. Älypuhelinfestaroijia on sen sijaan muistettu käytännöllisillä sovelluksilla, jotka eivät verkkoyhteyttä kaipaa. Ilosaarirockin oma mobiilisovellus on ollut ladattavissa ilmaiseksi jo kolme vuotta peräkkäin.  Myös Ruisrockilla, Flow’lla ja Provinssirockilla on ollut vastaavanlaisia virityksiä.

- Meille on ollut tärkeää, että Ilosaarirockin mobiilisovellus ei saa vaatia nettiyhteyttä. Sen toiminta perustuukin pitkälti käyttäjän puhelimen omaan kelloon. Applikaatio tarkastaa festariaikataulut ja laskee sen mukaan, mitä bändejä milloinkin eri lavoilla esiintyy, Varis valaisee.

Ilosaarirockin mobiilisovelluksessa pystyi mm. tekemään oman ohjelman ja näki festarialueen kartan.

Yksinkertaisuus on siis valttia. Ilosaarirockin pelkistetty festarisovellus toimiikin erinomaisesti. Ruisrockilla on myös oma vastaavansa. Kummankin festivaalin sovelluksessa käyttäjä pystyy tekemään puhelimeensa omien mieltymysten mukaisesti räätälöidyn bändiaikataulun, joka muistuttaa suosikeista hälytysten avulla.

Petri Variksen mukaan festarisovelluksille on ollut kysyntää. Viime vuonna Ilosaaren mobiiliopas löysi tiensä yli 5000 käyttäjän puhelimeen. Suosio tulee todennäköisesti tulevina vuosina vain kasvamaan, sillä sovelluksiin kehitetään uusia ominaisuuksia kaiken aikaa. Ulkomailla festareiden mobiilisovellukset ovatkin jo hieman Suomea pidemmällä, mikä käy hyvin ilmi tästä Glastonburyn festareiden kännykkäpalvelun esittelyvideosta.

Petri Variksen mukaan Suomessa sovellusten kehittämistä rajoittavat vielä puutteelliset verkkoyhteydet. Kun ne ovat hoidettu kuntoon, niin käytännössä vain mielikuvitus on ohjelmistokehittäjien rajana.

- On mahdollista, että festareilla samankaltaisen musiikkimaun omaavat kävijät voisivat merkitä itsensä ohjelmaan ja sen avulla löytää muita samanhenkisiä festareilta. Sosiaalisen median hyödyntäminen tuleekin olemaan iso osa tulevaisuutta, Varis maalailee.

Mikäli sosiaalisen median päivittäminen festareilla tuntuu vieraalta, on luvassa konkereettisempiakin kohennuksia. Varis nimittäin lupailee, että piakkoin festarilipun voi ostaa suoraan omaan luuriin – kuulostaa kätevältä.

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.