Hyppää pääsisältöön

Ravintolapäivä on maukasta kansalaistottelemattomuutta hyvässä hengessä

Ravintolapäivä teki mahdolliseksi oman ravintolan perustamisen väliaikaisesti ilman koukeroista byrokratiaa. Aivan ensimmäisenä Ravintolapäivänä toukokuussa 2011 nousi kartalle kymmeniä tilapäisiä ravintoloita. Suosio kasvoi jokaisen Ravintolapäivän myötä, ja vuotta myöhemmin viidennessä Ravintolapäivässä pop up -ravintoloita oli jo yli 700.

Ravintolapäivä on elävöittänyt suomalaista ruoka- ja katukulttuuria. Ensimmäistä Ravintolapäivää vietettiin toukokuussa 2011. Silloin tilapäisiä pop up -ravintoloita pistettiin pystyyn kymmeniä. Yhden päivän ravintoloitsijat liikkuivat poilkupyörillä ja tarjoilivat annoksia vinssikorilla kerrostalon ikkunasta. Suurin osa ravintoloista oli silloin Helsingissä, mutta sitemmin Ravintolapäivä on levinnyt kaikkialle Suomeen ja jopa ulkomaille.

Alkunsa tapahtuma sai Antti Tuomolan ideasta. Tuomola kutsui Olli Sirénin ja Timo Santalan työstämään Ravintolapäivää ideasta oikeaksi tapahtumaksi. Sosiaalisen median välityksellä se kasvoi niin suureksi, että ensimmäisen Ravintolapäivän jälkeen sille tehtiin omat kansainvälisiksi kasvaneet nettisivut. Tapahtumalla on myös oma kännykkäsovellus.

Kotikokkien pop up -ravintoloiden määrä on kasvanut joka kerta. Viidennessä ravintolapäivässä 19. toukokuuta 2012 mukana oli yli 700 ravintolaa lähes 20 maassa. Ravintoloita on perustettu esimerkiksi Islantiin, Irlantiin ja Belgiaan. Nissä on tarjottu ruokaa joka lähtöön aina kuppikakuista kiviuunipizzoihin, ja joskus syömisen päälle näkee esityksiäkin.

Ravintolapäivä on tuonut eittämättä uutta potkua suomalaiseen ruokakulttuuriin, eikä sen vaikutus ole jäänyt palkitsematta. Vuonna 2011 Glorian ruoka&viini -lehti valitsi Ravintolapäivän vuoden ruokailmiöksi. Samana vuonna Ravintolapäivän järjestäjäryhmä sai Suomi-palkinnon, ja toiminnanjohtaja Olli Sirén valittiin vuoden kaupunkilaiseksi. Vuoden 2012 tammikuussa Ravintolapäivälle myönnettiin Helsingin kaupungin Vuoden kulttuuriteko 2011 -palkinto.

Vaikka Ravintolapäivänä sanoudutaan irti ravintolan perustamiseen kuuluvista lainsäädännöistä, alkoholia omassa ravintolassa ei saa myydä ilman lupaa. Jos vastaavasta toiminnasta jää kiinni, saattaa tilapäinen ravintoloitsija saada sakot. Alkoholia saa myydä ainoastaan Valviran myöntämällä anniskeluluvalla, vaikka ravintola olisi pystyssä vain yhden päivän.

Alkoholinmyyntikieltoakaan ravintolapäivän kulinaristit eivät purematta niele. Keinoja lainsäädännön kiertämiseksi koitetaan keksiä lisää. Jotkut ravintolat ovat pyytäneet asiakkaita tuomaan itse omat viinit ja oluet, tai tarjonneet juomat ilmaiseksi ruuan päälle.

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, kirjailijanimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Robotti Atorox syntyi Outsiderin kynästä 1940-luvun lopulla

    Kaksiosainen kuunnelmasarja toteutettiin 1990.

    Aarne Haapakoski, kirjailijanimimerkki Outsider, oli Suomen ensimmäisiä tieteiskirjailijoita. Hänen luomansa Atorox-robotti toimii aivokaseteilla ja syö aktiinouraania. Atorox vapautui kirjojen sivuilta radioaalloille kaksiosaisessa kuunnelmassa Atorox - koneihminen, jossa robotti sotkeutuu pankkiryöstöön. Atoroxin seikkailut ovat kuunneltavissa 21.11.2018 saakka Areenassa.

  • Äänestä suosikkijoulukalenterisi Areenaan

    Äänestys käynnissä 26.11. asti.

    Kenet heistä tahdot nähdä Areenassa joulukuussa: Tonttu Toljanteri, Histamiini, Olga P. Postinen, Gommi ja Pommi vai Tonttu Tomafoi? Käytä äänesi ja vaikuta. Äänestää voit 26.11. asti. Kaksi eniten ääniä saanutta joulukalenteria on katsottavissa Areenassa 1.12. alkaen.

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.