Hyppää pääsisältöön

Caymansaarten veroparatiisissa raha tulee rahan luo

Suomen rahoitusmarkkinoiden kansainvälistyminen eteni nopeasti 1980-luvulla ja avasi mahdollisuuksia rahavirroille kulkea helpommin maasta toiseen. Toimittaja Veikko Pajunen vierailee Caymansaarilla ja selvittää kuinka helppoa suomalaisen olisi saada rahansa turvaan suosittuun veroparatiisiin.

Matka Caymansaarille alkaa tullista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tarkastaja Ilmari Koivuneva kertoo, että valuutan vientiin pois maasta tarvitaan ensin pankin myöntämä lupa.

Caymansaarilla varakkaalle riittää pankkeja mistä valita, sillä se on maailman viidenneksi merkittävin pankkikeskus. Suosio johtuu saarten noudattamasta tiukasta pankkisalaisuuslainsäädännöstä. Caymansaarilla ei myöskään ole yhtiöverotusta, joten pankkien voitoista ei peritä veroa. Monella pankilla on saarella vain osoite, varsinaisia konttoreita on murto-osalla.

Kansallis-Osake-Pankin (KOP) johtokunnan jäsen Jukka Härmälä kertoo pankilla olevan sivukonttorin Caymanilla, mutta se on perustettu lähinnä Amerikan sivukonttoria varten. Amerikkalaisille pankeille se on "päivittäinen työkalu".

Washington International Bankin johtaja Nick Duggan ja pankkitarkastaja Peter Crook selvittävät toimittajalle pankkien käytäntöjä.

Pankkien vakaudesta puhuttaessa toimittaja Veikko Pajunen toteaa: "Me suomalaiset emme ole osanneet edes kuvitella selllaista mahdollisuutta, että suomalainen pankki tekisi konkurssin ja me menettäisimme rahamme tuon konkurssin seurauksena". Vain muutama vuosi myöhemmin suomalaiset pankit, KOP mukaanluettuna, kärvistelivät laman kourissa. KOP teki mm. miljardien markkojen ulkomaantappiot Härmälän johdolla.

Valtionvarainministeri Erkki Liikanen toivoisi suomalaisten sijoittavan rahansa Suomeen, mutta näkee valuuttalainsäädännön liberalisoinnin välttämättömänä ja muistuttaa, että 95 prosenttia maailmankaupasta tapahtuu rahan piirissä, tavaran osuus on vain noin 5 prosenttia.

Caymansaarten valtionvarainministerinä toimii saaren varakuvernööri Thomas Jefferson. Hän kertoo ettei Caymanilla ole ollenkaan välittömiä veroja, valtio saa tulonsa välillisinä veroina, maksuina joita saadaan pankeilta, vakuutuslaitoksilta, yhtiöiltä ja etenkin tuontitulleista.

Caymansaarten oikeusministeri Richard Ground opastaa miten suomalaisten liikemiesten on meneteltävä, jos he haluavat avata firman Caymanilla. Paras tapa on perustaa yhtiö ja yleisin yhtiötyyppi on ns. erivapausyhtiö, jonka pääkonttori on saarella, mutta toiminta tapahtuu muualla. Yhtiöstä ja sen voitoista ei joudu maksamaan veroa, eikä kirjanpitoa tarvitse esittää veroviranomaisille.

Tietolaatikko

Veroparatiisi, toiselta nimeltään verokeidas ja toisinaan myös veroetuvaltio, tarkoittaa aluetta, jossa on matala tai olematon verotusaste, alhainen säätely sekä usein myös tiukka pankkisalaisuus tai muita salassapitokäytäntöjä. Veroparatiiseihin siirretään rahoja verotuksen välttämiseksi.

Veroparatiiseja on maailmassa yhteensä eri arvioiden mukaan noin 70. Arvioita ovat tehneet muun muassa kansainvälinen valuuttarahasto, Tax Justice Network -järjestö sekä useat tutkijat. Veroparatiiseja ovat mm. Sveitsi, Luxemburg, Liechtenstein, Jersey, Belgia, Mansaari, Monaco, Guernsey, Itävalta, Andorra ja Brittiläiset Neitsytsaaret.

Tutkija Raymond W. Baker on arvioinut, että kehitysmaista lähtee vuosittain 500-800 miljardin edestä laittomia rahasiirtoja, joista pääosa päätyy veroparatiiseihin. Summasta lähes puolet johtuu monikansallisten yritysten kehitysmaissa harjoittamasta veronkierrosta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut, että yli puolet pankkien omaisuudesta on talletettu veroparatiiseihin.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto