Hyppää pääsisältöön

Caymansaarten veroparatiisissa raha tulee rahan luo

Suomen rahoitusmarkkinoiden kansainvälistyminen eteni nopeasti 1980-luvulla ja avasi mahdollisuuksia rahavirroille kulkea helpommin maasta toiseen. Toimittaja Veikko Pajunen vierailee Caymansaarilla ja selvittää kuinka helppoa suomalaisen olisi saada rahansa turvaan suosittuun veroparatiisiin.

Matka Caymansaarille alkaa tullista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tarkastaja Ilmari Koivuneva kertoo, että valuutan vientiin pois maasta tarvitaan ensin pankin myöntämä lupa.

Caymansaarilla varakkaalle riittää pankkeja mistä valita, sillä se on maailman viidenneksi merkittävin pankkikeskus. Suosio johtuu saarten noudattamasta tiukasta pankkisalaisuuslainsäädännöstä. Caymansaarilla ei myöskään ole yhtiöverotusta, joten pankkien voitoista ei peritä veroa. Monella pankilla on saarella vain osoite, varsinaisia konttoreita on murto-osalla.

Kansallis-Osake-Pankin (KOP) johtokunnan jäsen Jukka Härmälä kertoo pankilla olevan sivukonttorin Caymanilla, mutta se on perustettu lähinnä Amerikan sivukonttoria varten. Amerikkalaisille pankeille se on "päivittäinen työkalu".

Washington International Bankin johtaja Nick Duggan ja pankkitarkastaja Peter Crook selvittävät toimittajalle pankkien käytäntöjä.

Pankkien vakaudesta puhuttaessa toimittaja Veikko Pajunen toteaa: "Me suomalaiset emme ole osanneet edes kuvitella selllaista mahdollisuutta, että suomalainen pankki tekisi konkurssin ja me menettäisimme rahamme tuon konkurssin seurauksena". Vain muutama vuosi myöhemmin suomalaiset pankit, KOP mukaanluettuna, kärvistelivät laman kourissa. KOP teki mm. miljardien markkojen ulkomaantappiot Härmälän johdolla.

Valtionvarainministeri Erkki Liikanen toivoisi suomalaisten sijoittavan rahansa Suomeen, mutta näkee valuuttalainsäädännön liberalisoinnin välttämättömänä ja muistuttaa, että 95 prosenttia maailmankaupasta tapahtuu rahan piirissä, tavaran osuus on vain noin 5 prosenttia.

Caymansaarten valtionvarainministerinä toimii saaren varakuvernööri Thomas Jefferson. Hän kertoo ettei Caymanilla ole ollenkaan välittömiä veroja, valtio saa tulonsa välillisinä veroina, maksuina joita saadaan pankeilta, vakuutuslaitoksilta, yhtiöiltä ja etenkin tuontitulleista.

Caymansaarten oikeusministeri Richard Ground opastaa miten suomalaisten liikemiesten on meneteltävä, jos he haluavat avata firman Caymanilla. Paras tapa on perustaa yhtiö ja yleisin yhtiötyyppi on ns. erivapausyhtiö, jonka pääkonttori on saarella, mutta toiminta tapahtuu muualla. Yhtiöstä ja sen voitoista ei joudu maksamaan veroa, eikä kirjanpitoa tarvitse esittää veroviranomaisille.

Tietolaatikko

Veroparatiisi, toiselta nimeltään verokeidas ja toisinaan myös veroetuvaltio, tarkoittaa aluetta, jossa on matala tai olematon verotusaste, alhainen säätely sekä usein myös tiukka pankkisalaisuus tai muita salassapitokäytäntöjä. Veroparatiiseihin siirretään rahoja verotuksen välttämiseksi.

Veroparatiiseja on maailmassa yhteensä eri arvioiden mukaan noin 70. Arvioita ovat tehneet muun muassa kansainvälinen valuuttarahasto, Tax Justice Network -järjestö sekä useat tutkijat. Veroparatiiseja ovat mm. Sveitsi, Luxemburg, Liechtenstein, Jersey, Belgia, Mansaari, Monaco, Guernsey, Itävalta, Andorra ja Brittiläiset Neitsytsaaret.

Tutkija Raymond W. Baker on arvioinut, että kehitysmaista lähtee vuosittain 500-800 miljardin edestä laittomia rahasiirtoja, joista pääosa päätyy veroparatiiseihin. Summasta lähes puolet johtuu monikansallisten yritysten kehitysmaissa harjoittamasta veronkierrosta. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut, että yli puolet pankkien omaisuudesta on talletettu veroparatiiseihin.

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.