Hyppää pääsisältöön

Kansakunnaksi kansakuntien joukkoon

Osa maalauksesta Porvoon valtiopäivät 1809, Aleksanteri I antaa hallitsijanvakuutuksen. Emanuel Thelning 1812.
Osa maalauksesta Porvoon valtiopäivät 1809, Aleksanteri I antaa hallitsijanvakuutuksen. Emanuel Thelning 1812. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto. Osa maalauksesta Porvoon valtiopäivät 1809, Aleksanteri I antaa hallitsijanvakuutuksen. Emanuel Thelning 1812. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto. museot,Porvoon valtiopäivät,taide,maalaukset,Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809,Emanuel Thelning

Valta vaihtui Suomessa vuonna 1809 ja vallan keskus siirtyi Tukholmasta Pietariin. Suomalaiset pyrkivät vahvistamaan omaa identiteettiään mm. kansanopetuksen kautta.

Kansalaisyhteiskunnan koulutus alkaa

Vuonna 1809 Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle, ja Suomeen luotiin oma keskushallinto.

Kansanopetus oli siirtynyt uuteen vaiheeseen. Oppivelvollisuuden periaatteita sisältävä kansanopetuslaki astui voimaan Tanskassa 1817, Norjassa 1827 ja Ruotsissa 1842. Tätä kehitystä seurattiin tarkasti Suomessa.

Identiteettiä vahvisti Suomalaisen Kirjallisuuden seuran perustaminen 1831 ja Kalevalan ilmestyminen 1835.

Venäläiset viranomaiset eivät olleet aluksi kiinnostuneet kansanopetuksesta, mutta yksityiset henkilöt, työnantajat, seurat, kunnat ja kirkko perustivat uusia kouluja. Myös suomen kielen asema ja merkitys oppimisessa nousi esille.

Kansallisia vaikuttajia: Johan Vilhelm Snellman

J.V. Snellman lähti kaksi vuotta kestäneelle matkalle Ruotsiin ja sieltä Keski-Eurooppaan riitaannuttuaan Suomen yliopistoviranomaisten kanssa. Hän oli omaksunut Euroopassa 1830-luvun lopulta alkaneen liberaalin ajatussuunnan ja kannatti akateemista vapautta.

Seurauksena oli vapaaehtoinen maanpakolaisuus, jonka aikana hän kypsyi henkisen vapauden ja yhteiskunnallisen edistyksen esitaistelijaksi samalla kun hän oivalsi kansallistunteen merkityksen kansan kehittäjänä. Tämä nuori kansanvillitsijä vaistosi herkästi ajassa liikkuneet eurooppalaiset virtaukset ja kykeni sisäistämään ne omaksi filosofiakseen.

Kansallisia vaikuttajia: Zacharias Topelius

Yhteisen muistin luojana, Maamme-kirjan ja historiallisten romaanien kirjoittajana Topeliuksella oli suomalaisen identiteetin kehittymisessä avainasema.

Yle Elävä Arkisto: Matti Klinge kertoo Topeliuksesta (otteita)

Suomen Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1809-1917

Yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin. Helsingin yliopistomuseossa voit tutustua Helsingin yliopiston historiaan aina Turun akatemian perustamisesta lähtien eli vuodesta 1640 tähän päivään saakka.

Helsingin yliopisto: Yliopiston historia

Kansanopetus alkaa kehittyä

Vuoden 1866 kansakoululain mukaan kotikasvatus oli kansakoulun työn perusta. Sen mukaan ensimmäinen alkuopetus piti hoitaa kotona. Käytännössä se ei toteutunut, vaan alakansakoulussa eli lastenkoulussa opittiin perustiedot lukemisesta ja kirjoittamisesta.

Snellmanin tavoitteena oli suomalaisen kansallisuuden ja identiteetin vahvistaminen. Yhtenä tärkeänä tekijänä tässä oli koululaitos, suomalainen sivistys ja kulttuuri. Euroopan ”hullu vuosi” 1848 pysäytti kuitenkin kehityksen.

Vuonna 1855 valtaan astunut keisari Aleksanteri II esitti kuitenkin vuonna 1856 suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi viisi aluetta: teollisuus, kauppa, liikenne, alempien virkamiesten palkat ja kansanopetus.

Kansallisia vaikuttajia: Uno Cygnaeus

Uno Cygnaeusta (1810-1888) pidetään Suomessa kansakoulun isänä.

Suomalaisia pedagogeja: Uno Cygnaeus

Mitä olisi suomalainen peruskoulutus ilman Unoa? Miksi juuri hänestä tuli kansakoululaitoksemme isä? Unon henkilökohtainen historia kertoo hänen ristiriitaisesta persoonastaan.

Kouluradion kuultokuva Cygnaeuksen opiskeluajoista (ohjelma vuodelta 1938)

Suomenkielisiä kouluja ja koululaisia 1800-luvun lopussa

Pannaan poika kouluun
Mikkelin lyseosta vuonna 1897 kirjoittanut professori Viljo Tarkiainen kertoo lapsuus- ja nuoruusvuosistaan. Ohjelma on vuodelta 1951.

F. E. Sillanpää muistelee lapsuuttaan
Radio-ohjelma on taltioitu vuonna 1954.

Helmi Krohnin muistelmia opiskelusta ensimmäisessä suomalaisessa tyttökoulussa
Ohjelma on vuodelta 1957.

Porin Lyseo 100-vuotias
Länsi-Suomen Lauantairadio vuodelta 1979.

Koulunkäynti oli vielä 1870-luvulla harvojen herkkua
Nukarin kansakoulu avasi ovensa 1870-luvulla. Nurmijärven ensimmäisen koulun perusti Raalan kartanon rouva. Koulunkäynti oli tuolloin harvojen herkkua. Kouluja toki oli jo, esimerkiksi kiertokouluja ja tehtaankouluja, mutta varsinkin maaseudulla lapset pidettiin mieluummin kotona työnteossa.

Johan Vilhelm Snellmanin muotokuva, E. J. Löfgren 1869. Kuva: Kalle Kultala / Yle.

Johan Vilhelm Snellmanin muotokuva, E. J. Löfgren 1869. Kuva: Kalle Kultala / Yle.Johan Vilhelm Snellmanin muotokuva, E. J. Löfgren 1869. Kuva: Kalle Kultala / Yle.
Topelius ja lapset -patsas Helsingin Koulupuistikossa, Ville Vallgren 1909. Kuva: Martti Juntunen / Yle.

Topelius ja lapset -patsas Helsingin Koulupuistikossa, Ville Vallgren 1909. Kuva: Martti Juntunen / Yle.Topelius ja lapset -patsas Helsingin Koulupuistikossa, Ville Vallgren 1909. Kuva: Martti Juntunen / Yle.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?