Hyppää pääsisältöön

Kansakunnaksi kansakuntien joukkoon

Osa maalauksesta Porvoon valtiopäivät 1809, Aleksanteri I antaa hallitsijanvakuutuksen. Emanuel Thelning 1812. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto.

Valta vaihtui Suomessa vuonna 1809 ja vallan keskus siirtyi Tukholmasta Pietariin. Suomalaiset pyrkivät vahvistamaan omaa identiteettiään mm. kansanopetuksen kautta.

Kansalaisyhteiskunnan koulutus alkaa

Vuonna 1809 Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle, ja Suomeen luotiin oma keskushallinto.

Kansanopetus oli siirtynyt uuteen vaiheeseen. Oppivelvollisuuden periaatteita sisältävä kansanopetuslaki astui voimaan Tanskassa 1817, Norjassa 1827 ja Ruotsissa 1842. Tätä kehitystä seurattiin tarkasti Suomessa.

Identiteettiä vahvisti Suomalaisen Kirjallisuuden seuran perustaminen 1831 ja Kalevalan ilmestyminen 1835.

Venäläiset viranomaiset eivät olleet aluksi kiinnostuneet kansanopetuksesta, mutta yksityiset henkilöt, työnantajat, seurat, kunnat ja kirkko perustivat uusia kouluja. Myös suomen kielen asema ja merkitys oppimisessa nousi esille.

Kansallisia vaikuttajia: Johan Vilhelm Snellman

J.V. Snellman lähti kaksi vuotta kestäneelle matkalle Ruotsiin ja sieltä Keski-Eurooppaan riitaannuttuaan Suomen yliopistoviranomaisten kanssa. Hän oli omaksunut Euroopassa 1830-luvun lopulta alkaneen liberaalin ajatussuunnan ja kannatti akateemista vapautta.

Seurauksena oli vapaaehtoinen maanpakolaisuus, jonka aikana hän kypsyi henkisen vapauden ja yhteiskunnallisen edistyksen esitaistelijaksi samalla kun hän oivalsi kansallistunteen merkityksen kansan kehittäjänä. Tämä nuori kansanvillitsijä vaistosi herkästi ajassa liikkuneet eurooppalaiset virtaukset ja kykeni sisäistämään ne omaksi filosofiakseen.

Kansallisia vaikuttajia: Zacharias Topelius

Yhteisen muistin luojana, Maamme-kirjan ja historiallisten romaanien kirjoittajana Topeliuksella oli suomalaisen identiteetin kehittymisessä avainasema.

Yle Elävä Arkisto: Matti Klinge kertoo Topeliuksesta (otteita)

Suomen Keisarillinen Aleksanterin yliopisto 1809-1917

Yliopisto siirrettiin Turusta Helsinkiin. Helsingin yliopistomuseossa voit tutustua Helsingin yliopiston historiaan aina Turun akatemian perustamisesta lähtien eli vuodesta 1640 tähän päivään saakka.

Helsingin yliopisto: Yliopiston historia

Kansanopetus alkaa kehittyä

Vuoden 1866 kansakoululain mukaan kotikasvatus oli kansakoulun työn perusta. Sen mukaan ensimmäinen alkuopetus piti hoitaa kotona. Käytännössä se ei toteutunut, vaan alakansakoulussa eli lastenkoulussa opittiin perustiedot lukemisesta ja kirjoittamisesta.

Snellmanin tavoitteena oli suomalaisen kansallisuuden ja identiteetin vahvistaminen. Yhtenä tärkeänä tekijänä tässä oli koululaitos, suomalainen sivistys ja kulttuuri. Euroopan ”hullu vuosi” 1848 pysäytti kuitenkin kehityksen.

Vuonna 1855 valtaan astunut keisari Aleksanteri II esitti kuitenkin vuonna 1856 suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi viisi aluetta: teollisuus, kauppa, liikenne, alempien virkamiesten palkat ja kansanopetus.

Kansallisia vaikuttajia: Uno Cygnaeus

Uno Cygnaeusta (1810-1888) pidetään Suomessa kansakoulun isänä.

Suomalaisia pedagogeja: Uno Cygnaeus

Mitä olisi suomalainen peruskoulutus ilman Unoa? Miksi juuri hänestä tuli kansakoululaitoksemme isä? Unon henkilökohtainen historia kertoo hänen ristiriitaisesta persoonastaan.

Kouluradion kuultokuva Cygnaeuksen opiskeluajoista (ohjelma vuodelta 1938)

Suomenkielisiä kouluja ja koululaisia 1800-luvun lopussa

Pannaan poika kouluun
Mikkelin lyseosta vuonna 1897 kirjoittanut professori Viljo Tarkiainen kertoo lapsuus- ja nuoruusvuosistaan. Ohjelma on vuodelta 1951.

F. E. Sillanpää muistelee lapsuuttaan
Radio-ohjelma on taltioitu vuonna 1954.

Helmi Krohnin muistelmia opiskelusta ensimmäisessä suomalaisessa tyttökoulussa
Ohjelma on vuodelta 1957.

Porin Lyseo 100-vuotias
Länsi-Suomen Lauantairadio vuodelta 1979.

Koulunkäynti oli vielä 1870-luvulla harvojen herkkua
Nukarin kansakoulu avasi ovensa 1870-luvulla. Nurmijärven ensimmäisen koulun perusti Raalan kartanon rouva. Koulunkäynti oli tuolloin harvojen herkkua. Kouluja toki oli jo, esimerkiksi kiertokouluja ja tehtaankouluja, mutta varsinkin maaseudulla lapset pidettiin mieluummin kotona työnteossa.

Johan Vilhelm Snellmanin muotokuva, E. J. Löfgren 1869. Kuva: Kalle Kultala / Yle.

Johan Vilhelm Snellmanin muotokuva, E. J. Löfgren 1869. Kuva: Kalle Kultala / Yle.Johan Vilhelm Snellmanin muotokuva, E. J. Löfgren 1869. Kuva: Kalle Kultala / Yle.
Topelius ja lapset -patsas Helsingin Koulupuistikossa, Ville Vallgren 1909. Kuva: Martti Juntunen / Yle.

Topelius ja lapset -patsas Helsingin Koulupuistikossa, Ville Vallgren 1909. Kuva: Martti Juntunen / Yle.Topelius ja lapset -patsas Helsingin Koulupuistikossa, Ville Vallgren 1909. Kuva: Martti Juntunen / Yle.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Savuton Suomi ulottuu koteihin – mihin asukkaan pitää varautua?

    Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeelle.

    Suomesta halutaan savuton vuoteen 2030 mennessä. Valtionhallinnon kunnianhimoinen tavoite näkyy jo tänä vuonna taloyhtiöissä, kun tupakointikieltoa voidaan hakea asunnon parvekkeelle tai jopa asunnon sisätiloihin. Tupakointikieltoa haetaan kunnalta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Kunta voi määrätä kiellon, vaikka asunnoissa ei tupakoida.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    Pienelläkin rahasummalla pääsee sijoittamisen alkuun

    Oletko harkinnut sijoittamista? Kannattaako sijoittaa rahastoihin vai pörssiosakkeisiin? Milloin kannattaa ostaa, milloin myydä? Miten hoituu verotus? Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle.

  • Kuningaskuluttaja: Testaa, oletko taitava toriostaja

    Torilla hinnat saa ilmoittaa toisin kuin kaupassa.

    Torikaupassa marjojen ja vihannesten hinnat saa ilmoittaa tilavuuden mukaan, toisin kuin tavallisessa kaupassa. Nippuina myytävien vihannesten kilohintaakaan ei tarvitse kertoa. Käytössä on myös mittayksiköitä, joihin marketeissa ei törmää. Tunnetko nämä torikaupan perinteiset mitat ja vakiintuneet tavat?

  • Kuntavaalit - 10 kiinnostavaa faktaa

    Mistä kuntavaaleissa oikein äänestetään?

    Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Eivätkö maakunnat kaappaa valtaa ja rahat? Katso kahden minuutin video ja lue kymmenen faktaa.

  • Oudot tunteet

    Mikä selittää omituiset kokemukset?

    Miksi jotkut ihmiset sylkevät mustan kissan nähdessään? Entä mistä syntyy déjà vu, kummallinen tuttuuden tunne? Oudot tunteet -sarjassa pohditaan näiden lisäksi myös mm. flow-tilaa, migreeniä, rakastumista, humalaa ja unihalvausta. Mikä selittää nämä monelle niin tutut, mutta omituiset kokemukset?

  • Tuliko riita juristin kanssa? — 5 väylää valittaa

    Kuluttajansuoja koskee myös lakipalveluita.

    Ostamaansa lakipalveluun tyytymätön kuluttaja on tenkkapoon edessä pohtiessaan, uskaltaako juristin kanssa ruveta riitelemään. Päätä joutuu raapimaan myös sen suhteen, mikä on oikea paikka valittaa. Lakipalveluita kuitenkin koskee samanlainen kuluttajansuoja kuin muitakin palveluita. Niistä voi valittaa ilmaiseksi kuluttajaviranomaisille tai asianajajia valvovaan Valvontalautakuntaan, kertoo Kuningaskuluttaja.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Kalliit kulissit

    Miten terveellä pohjalla rahankäyttösi on?

    Viisiosainen ohjelmasarja, joka haastaa nuoret laittamaan oman rahankäyttönsä terveelle pohjalle. Jokaisessa osassa kaksi yhdeksäsluokkalaista kahden nuoren paria saa tehtävän, jonka suoritusta kommentoi ihan oikea Martta.

  • Keisarit ja Suomi

    Venäjän keisarit kaukaisissa palatseissaan olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1808 Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, mutta keisareiden ajan päättyessä se oli saavuttanut Euroopan keskitason.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?