Hyppää pääsisältöön

Lasten huostaanotoista tuli bisnestä

Lasten huostaanotoista on tullut kansainvälistä kasvubisnestä samaan aikaan kun yhä useampi sosiaalityöntekijä on epäpätevä.

"Mitä enemmän lasten sijoitushoidosta siirtyy markkinoiden armoille, sitä vaikeammin hallittavaksi lastensuojelu tulee", toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

Yksityisten lastenkotien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, kun kunnat ovat varoneet rakentamasta omia laitoksia. Kunnat ostavat keskimäärin noin kolmanneksen sosiaalitoimen palveluista yksityisiltä, mutta lasten ja nuorten laitos- ja perhekodeissa annetuista hoitopäivistä lähes 70 prosenttia.

Kuluvana vuonna kuntien menot lasten laitos- ja perhehoitoon kohoavat arviolta 650 miljoonan euroon, eli suunnilleen yhtä paljon kuin lukiokoulutukseen. Menoja on vauhdittanut yksityisten tuottaman lastensuojelun kasvu.

Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito maksaa keskimäärin noin 98 000 euroa vuodessa, koulukodissa jopa yli 150 000 euroa. Tavallisessa sijaisperheessä kustannukset ovat vain neljänneksen laitoshoidosta.

Ohjelmassa valotetaan esimerkein kuinka helposti lapsi voi päätyä sijoitetuksi kodin ulkopuolelle, ja silloin useimmiten laitos- tai perhekotiin.

Väärin perustein ja mielivaltaisesti tehtyjä kiireellisiä huostaanottoja on yllättävän runsaasti, väittää lastensuojelutapauksiin erikoistunut turkulainen asianajaja Outi Mannonen.

Kunnissa on huutava pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä, ja asiakkaita on valtavasti. Noin puolet kuntien sosiaalityöntekijöistä ei täytä alan pätevyysvaatimuksia.

Pääkaupunkiseudulla on alueita, joissa muodollisesti päteviä on vain kolmannes tai sitä vähemmän, tiivistää Espoon lastensuojelun aluepäällikkö Kaarina Kinnunen.

Kansainvälisetkin sijoittajat ovat haistaneet rahan lastensuojelupalveluissa. Kehitys on samansuuntainen kuin aikaisemmin terveyspalveluissa. Pieniä yksityisiä perhekoteja ketjutetaan suuremmiksi yksiköiksi, ja palvelua laajennetaan kattamaan myös lastensuojelun avohuollon sektoreita.

Avaamme vuosittain neljä-viisi uutta lastenkotia, ja arvioin, että kilpailu tulee kiristymään, sanoo yksityisen terveyskonserni Mehiläisen lastensuojelupalvelun johtaja Markus Jussila.

Teksti: Silminnäkijä

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto