Hyppää pääsisältöön

Lasten huostaanotoista tuli bisnestä

Lasten huostaanotoista on tullut kansainvälistä kasvubisnestä samaan aikaan kun yhä useampi sosiaalityöntekijä on epäpätevä.

"Mitä enemmän lasten sijoitushoidosta siirtyy markkinoiden armoille, sitä vaikeammin hallittavaksi lastensuojelu tulee", toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson.

Yksityisten lastenkotien määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut, kun kunnat ovat varoneet rakentamasta omia laitoksia. Kunnat ostavat keskimäärin noin kolmanneksen sosiaalitoimen palveluista yksityisiltä, mutta lasten ja nuorten laitos- ja perhekodeissa annetuista hoitopäivistä lähes 70 prosenttia.

Kuluvana vuonna kuntien menot lasten laitos- ja perhehoitoon kohoavat arviolta 650 miljoonan euroon, eli suunnilleen yhtä paljon kuin lukiokoulutukseen. Menoja on vauhdittanut yksityisten tuottaman lastensuojelun kasvu.

Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito maksaa keskimäärin noin 98 000 euroa vuodessa, koulukodissa jopa yli 150 000 euroa. Tavallisessa sijaisperheessä kustannukset ovat vain neljänneksen laitoshoidosta.

Ohjelmassa valotetaan esimerkein kuinka helposti lapsi voi päätyä sijoitetuksi kodin ulkopuolelle, ja silloin useimmiten laitos- tai perhekotiin.

Väärin perustein ja mielivaltaisesti tehtyjä kiireellisiä huostaanottoja on yllättävän runsaasti, väittää lastensuojelutapauksiin erikoistunut turkulainen asianajaja Outi Mannonen.

Kunnissa on huutava pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä, ja asiakkaita on valtavasti. Noin puolet kuntien sosiaalityöntekijöistä ei täytä alan pätevyysvaatimuksia.

Pääkaupunkiseudulla on alueita, joissa muodollisesti päteviä on vain kolmannes tai sitä vähemmän, tiivistää Espoon lastensuojelun aluepäällikkö Kaarina Kinnunen.

Kansainvälisetkin sijoittajat ovat haistaneet rahan lastensuojelupalveluissa. Kehitys on samansuuntainen kuin aikaisemmin terveyspalveluissa. Pieniä yksityisiä perhekoteja ketjutetaan suuremmiksi yksiköiksi, ja palvelua laajennetaan kattamaan myös lastensuojelun avohuollon sektoreita.

Avaamme vuosittain neljä-viisi uutta lastenkotia, ja arvioin, että kilpailu tulee kiristymään, sanoo yksityisen terveyskonserni Mehiläisen lastensuojelupalvelun johtaja Markus Jussila.

Teksti: Silminnäkijä

Kommentit
  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto