Hyppää pääsisältöön

Mauri Sariolan pyynnöstä huolimatta: 500 kg lihaa

Yhtye 500 kg lihaa esitteli näkemyksiään ja kokeellisia sovituksia Antti Archreniuksen ja Uuno Kailaksen runoista. Kirjailija Mauri Sariola ei vakuuttunut.

Tietolaatikko

Ohjelmasarja Väärän kuninkaan päivä oli haastatteluista ja viihdenumeroista koostuva estradiohjelma. Ohjelma rakentui jaksoittain vaihtuvien julkisuuden henkilöiden, "Väärän kuninkaan" ympärille. Kuninkaiden toiveita toteutettiin. Myös kuninkaan inhokit saivat mahdollisuuden esiintyä sekä puolustaa itseään tämän edessä.

Kauko Röyhkän ja Maritta Kuulan tähdittämä yhtye 500 kg lihaa, ei kuulunut rikoskirjailijalegenda Mauri Sariolan suosikkeihin.

Jopa "tahallisesti ärsyttäväksi" kuvailtu yhtye toimi aktiivisimmillaan 80-luvulla. Yhtyeen ensilevy, Etkös ole ihmisparka (1982), sisälsi sävellyksiä tunnettujen suomalaisrunoilijoiden teksteistä ja kokeellisia versioita tunnetuista virsistä. Levyn nimikappale on niin ikään Juhana Cajanuksen virsi.

Väärän kuninkaan päivä -ohjelmassa yhtye esitti Antti Achreniuksen virren Joutukaa, sielut.

Esityksen jälkeen oli Sariolan vuoro kertoa mielipiteensä esityksestä. Sariola ihmetteli nuorten artistien innostusta "pilata" vanhoja, onnistuneita sävellyksiä, vaikka voisivat yhtä hyvin luoda jotain täysin omaa ja uutta.

Röyhkä taas puolusti oikeuttaan "veisata virsiä" omalla tyylillään, koska kyllähän ihmiset kirkoissakin niitä veisaavat. Hänen mukaansa tarkoituksena oli lähinnä tuoda esille se kolkko tunnelma, joka alkuperäisistäkin virsistä välittyy, kun niitä sunnuntai-aamuna kuuntelee radiosta.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto