Hyppää pääsisältöön

Talonvaltaus – rikos vai kulttuuriteko?

Suomessa talonvaltaukseen johtaa yleensä toive kulttuuri- tai sosiaalitiloista. Myös asunnottomat ovat vallanneet tyhjillään olevia taloja hätämajoitukseksi. Talonvaltausoperaatiot loppuvat silti usein lyhyeen, sillä toiminta on laitonta.

Tyhjillään olevia taloja on vallattu ympäri Suomen eri tarkoituksiin. Taustalla voi olla tarve esimerkiksi uusista sosiaali- tai kulttuuritiloista, joita ei ole saatu vielä muilla keinoin.

Ottamalla haltuun tyhjä rakennus kunnat ja kaupungit saadaan usein neuvottelemaan vallatun tilan käytöstä. Vaikka valtaajat yleensä huolehtivat vallatun tilan ylläpidosta, ja heidän päämääriään pidetään ymmärrettävinä, talonvaltausta ei hyväksytä tavoitteen saavuttamisen metodina.

"Jos tällaisessa talossa tapahtuu jotain, he vahingoittavat itseään, tai heille sattuu jotain, katto romahtaa, kaupunki on vastuussa siitä", Vantaan tilakeskuksen lautakunnan puheenjohtaja Jari Sainio sanoi Silminnäkijässä vuonna 2008.

Useissa maissa talonvaltaus on laitonta, niin myös Suomessa. Hollanti kielsi talonvaltaamisen lailla vuonna 2010, vaikka sitä ennen se oli talonvaltaajien luvattu maa.

Kenties asenteet valtauksia kohtaan ovat höllentymässä. Turkulainen nukketeatterin tekijä ja talonvaltaaja Suvi Auvinen kertoi Silminnäkijän haastattelussa, että Jokikadun kulttuurikeskuksen valtaus vuonna 2008 pääsi ensimmäistä kertaa Turun Sanomien rikossivuilta kulttuurisivuille.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto