Hyppää pääsisältöön

Kotkan Ruusun legenda elää

Kappale "Kotkan Ruusu" kertoo kotkalaisesta prostituoidusta, joka odottaa satamassa ottajaansa. Laulun kerrotaan pohjautuvan Rosalia Mäkiseen, joka piti Kotkassa parturiliikettä 1940–1960-luvulla.

"Ken lähtee seurakseni tanssimaan, kai hetken lohtu pikarista sallitaan. Jos lemmen tahdon sulle lahjoittaa, saat Kotkan ruusun hetkeks omistaa."

Näin lauletaan Helvi Mäkisen Kotkan Ruusu -kappaleessa. Tarinat kertovat, ettei kotkalaisen kurtisaanin tarina olisi täysin tuulesta temmattu. Kappaleella uskotaan viittaavan Rosalia Mäkisen traagiseen elämäntarinaan.

Juutalaisperheeseen syntynyt Rosalia Gurovitsch vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Viipurissa, jossa hän rakastui poliisi Lauri Mäkiseen. Parille syntyi lapsi, mikä oli suuri häpeä, sillä Mäkien ei ollut juutalainen Rosalian tavoin. Tämän seurauksena Rosalian äiti teki itsemurhan.

Äidin itsemurha ei jäänyt Rosalian elämän ainoaksi tragediaksi. Hänen Nora-tyttönsä otettiin huostaan, ja hän erosi elämänsä rakkaudestaan Laurista. Rosalialla oli myös alkoholiongelma.

Rosalia piti parturiliikettä Kotkassa. Parturin takahuoneesta liikkui villejä huhuja, joiden mukaan siellä olisi suoritettu osa hiustenleikkuun maksusta. Rosalian lapsenlapsi Marjaana Martin uskoo kuitenkin, että takahuoneessa lähinnä laulettiin, juotiin ja pidettiin hauskaa.

Sanottiin myös, että Rosalia tapasi seisoa Kotkan tukkutalokaupan A-holvissa ja huudella ohi kulkeville miehille.

Rosalian tarinaa kertovat läheiset ja tutut puhuvat salaperäisestä naisesta kunnioittavaan ja ihailevaan sävyyn. He harmittelevat, että Rosalia eli liian aikaisin. Aika ei silloin ollut kypsä Rosalian kaltaiselle, rohkeasti pukeutuvalle ja erilaiselle naiselle.

Ikuiseksi mysteeriksi jää kuitenkin se, oliko laulun nainen todella Rosalia Mäkinen.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto