Hyppää pääsisältöön

Vuokramiljardööri VVO

VVO on Suomen suurin vuokra-asuntoyritys. Ammattiliittojen hallitsema yritys on rakentanut valtion ja vuokralaisten tuella miljardiomaisuuden.

Tietolaatikko

VVO on Suomen suurin vuokraisäntä. VVO rakennuttaa, markkinoi ja isännöi omia asuntojaan. VVO:lla oli vuonna 2012 lähes 40 000 vuokra-asuntoa 45 paikkakunnalla. Asuntokannasta osa on yhteiskunnan tukemaa ja osa vapaarahoitteista.

VVO perustettiin osuuskuntana vuonna 1969. Nykyään VVO on julkinen osakeyhtiö. Omistajina on ammattiliittoja, eläkeyhtiöitä, säätiöitä, rahastoja ja kaupunkeja. VVO:n liikevaihto vuonna 2011 oli 327,3 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 55,8 miljoonaa euroa.

MOT-ohjelmassa vuodelta 1996 kysytään, kuinka työllisyysrahoilla lihotetusta sosiaalisesta asuntotuotannosta tehtiin ay-liikkeen bisnes.

SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen kertoo, että valtakunnallinen vuokratalo osuuskunta perustettiin vuonna 1969, kun kaupunkien työläisten edullisista asunnoista oli huutava pula.

Ohjelmassa todetaan, että VVO on täydellinen luomus aravarakentamisen kulta-ajalta, jolloin yhteiskunta sääteli kaikkea kuten rahamarkkinoita, rakentamisen hintaa ja vuokratasoa sekä antoi tukea asuntojen tuottamiseen. Riskiä ei ollut, sillä yhteiskunta turvasi jopa vuokranmaksun jos vuokralaisen rahat loppuivat. Järjestelmä toimii pienin poikkeuksin samanlaisena tänäänkin.

VVO saa valtiolta aravalainoja rakentaakseen sosiaalisia vuokra-asuntoja. Aravataloja hoidetaan ns. omakustannusperiaatteella mikä tarkoittaa, että vuokralaiset maksavat vuokrissa rakennuksen lainapääoman pois. Loppuen lopuksi talon omistajalla on hallussaan velaton talo.

Risto Ranki kauppa- ja teollisuusministeriöstä toteaa MOTin haastattelussa, että menettely on syntynyt, koska on haluttu edistää sosiaalista rakentamista ja "ehkeivät päättäjät ole osanneet silloin monen vuosikymmenen päähän katsoa, että sieltä tämmöinen omaisuus sitten jää rakennuttajille".

VVO:n korkeista vuokrista kohistiin myös 2000-luvulla. Yhtiön rakennuttamissa taloissa mm. Helsingissä ja Vantaalla oli korkeampi vuokra kuin saman alueen vapaarahoitteisissa taloissa. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi, VVO:n hallituksen jäsen vastasi Helsingin Sanomien haastattelussa (26.2.2012) kysymykseen toimiiko VVO oikein: "Ei kai tässä mitään väärää tehdä. Mutta on vihdoin viimein lopetettava hurskastelu, että VVO on yleishyödyllinen, sosiaalisten vuokra-asuntojen yhtiö."

Teksti: Heidi Sommar

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto