Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Aalto-yliopiston 3D-printterillä pääsee tulostamaan esineitä

Finally home

Epilog Legend 36EXT ei ole ihan mikä tahansa laserprintteri, sillä voi nimittäin tulostaa esineitä. Kaupassa tämän "legendan" hinta on vaatimattomat 30 000 euroa.  Mutta sillä tavalla 36EXT on tavallinen printteri, että sitä ohjataan Windows-tietokoneella, jossa piirustusohjelmassa painetaan CTRL-P, ja sitten katsotaan, miten lasersäde viiltää muovia.

Tarkemmin sanottuna kyse on tietokoneohjatusta 60-wattisesta laserleikkurista, jolla voi leikata muovista 90 x 60 cm kokoisia esineitä. Härveli sijaitsee Suomen ensimmäisessä Fablabissa Aalto-yliopiston tiloissa Helsingin Arabiassa.

Tee se itse -rakentaminen (tai maker-liike, kuten sitä englanniksi kutsutaan) on jo muutaman vuoden ajan ollut pinnan alla kupliva trendi, josta Wiredin kaltaiset nörttiraamatut povaavat seuraavaa suurta mullistusta. Sen palasia ovat FablabitHackerspacet3D-tulostajatArduino-värkkääjätDIY Drones ja moni muu itseorganisoitunut yhteisö, jotka ovat siirtyneet pelkästä virtuaalisesta bittien sorvaamisesta oikeiden atomien järjestelemiseen.

****

Cut!

Jos Fablabia pitäisi kuvailla yhdellä lauseella, se olisi "pienen skaalan avoin digitaalinen prototyyppityöpaja". Massachusetts Institute of Technologyn Media Labista lähtenyt idea on levinnyt eri puolille maailmaa: pienimuotoista tuotekehitystä avoimessa ympäristössä, jossa voi tehdä mitä vaan (kunhan ei satuta muita) ja kaikki auttavat toisiaan.

Anu Määttä päätyi Aallon Fablabin studiomestariksi työskenneltyään it-tukihenkilönä yhdessä lukuisista hollantilaisista Fablabeista. Aalto-yliopiston Fablabin avajaiset olivat kesäkuun puolessa välissä ja tavoitteena on, että tilat ovat jatkossa avoimet kaikille kävijöille yhtenä päivänä viikossa – muuna aikana ne on varattu Aallon opiskelijoille.

– On kiinnostavaa nähdä, mitä avoimina päivinä tapahtuu, Määttä sanoo.

Fablabin arsenaaliin kuuluvat Epilogin laserleikkuri; CNC-jyrsin, jolla voi tehdä esimerkiksi piirilevyjä ja 3d-kappaleita; vinyylileikkuri, jota voi käyttää tarrojen tekemisen lisäksi myös ohuen kuparilevyn leikkaamiseen; ja kaksi 3d-tulostinta, avoimen lähdekoodin Ultimaker-tulostin sekä kaupallinen versio. Jossain vaiheessa pajaan saadaan myös nykyistä suurempi CNC-jyrsin. Tämä Fablab on toimistorakennuksessa, mikä sulkee pois mahdollisuuden oikein valtavien koneiden käyttämisestä. 

– Mitä enemmän laitteita pääsee käyttämään, sitä enemmän niille tulee kysyntää. Laserleikkurit ovat aina buukattuja, Määttä kertoo.

Mainittakoon, että 3d-printterit eivät ole Fablabien vakiovarusteita, vaikka niistä onkin tullut maker-liikkeen keulakuvia. Oma teoriani on, että 3d-tulostin kutkuttelee mielikuvitusnystyröitä enemmän kuin pelkkä tietokoneohjattu sorvi: onhan aika hienoa, että voidaan rakentaa laite, joka voi valmistaa itsensä kopioita.

Yhteistyön ja auttamisen idea kuuluu Fablabeihin olennaisesti. Sen on melkein pakko, sillä laitteiden käyttäminen ei ummikolta onnistu. Komentoriviohjelmia on paljon enemmän kuin graafisia käyttöliittymiä, mikä on ymmärrettävää, kun miettii keskimääräistä MIT-yliopiston oppilasta. Toiveena ja tavoitteena on parantaa dokumentaatiota ja tehdä ohjelmista helppokäyttöisempiä. "Fablabs are Hackerspaces for artists", kuten Määtän edellisessä työpaikassa Hollannissa tavattiin sanoa.  

****

IMG_2394.JPG

Jos Fablabin toiminta alkoi kiinnostaa, kannattaa tutustua Wärkfest-tapahtumaan ja Trashlab-festivaaliin. Fablab näkyy molemmissa, kuten myös monet muut tee se itse -organisaatiot. Kuka tietää – jos hyvin käy, saatat päästä jossain vaiheessa Epilog Legendiä ohjaavan tietokoneen äärelle ja painaa CTRL-P.


  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.