Hyppää pääsisältöön

Lävistykset kauhistelun aiheesta ihastelun kohteeksi

Lävistykset ja tatuoinnit ovat monille itseilmaisun keino, vaikka 90-luvun lopun ohjelmassa niitä hieman kauhisteltiin ja ne liitettiin lähinnä kasvukipuihin.

"Täytyy myöntää, että joskus on vähän tukka pystyssä ja närkästyttää, kun näen lävistetyn ihmisen", sanoo juontaja Leena Ruotsalainen Kasvunvara-ohjelman alussa. Reilu kaksikymmentä minuuttisen ohjelman aikana Ruotsalainen jatkaa lävistyksien kauhistelua haastatellessaan kahta nuorta, lävistettyä naista. Tinttu ja Mona pitävät molemmat lävistyksistä, vaikka heillä onkin selkeä ero niiden määrässä.

Lävistyksiä ja tatuointeja ottaessa hoito-ohjeiden noudattaminen on aina tärkeää. Ohjeet ovat kuitenkin päivittyneet esimerkiksi Akuutti-ohjelman ajoilta. Toisin kuin ohjelmassa haastateltu lääkäri Ritva Kuha sanoo, ei lävistyskorua pidä ottaa pois mahdollisen tulehduksen aikana vaan vasta sen parannuttua. Jos tulehtuneesta lävistyksestä ottaa korun pois, reikä umpeutuu ja mätä voi pahimmillaan koteloitua ihon sisään. Myöskään desinfiointiaineilla ei lävistyksiä enää nykyään suositella puhdistettavan, vaan parhaiten toimii suolaliuos.

Friikkisirkuksessa neulalla lävistäminen on viety lävistysliikkeistä lavalle, ja usein varsin hurjalla tavalla. Nuortenohjelma Joxissa haastateltu Lassi kertoo pitävänsä friikkisirkuksen tuomasta endorfiinin tunteesta. Kivusta ei saa kuitenkaan nauttia, hän muistuttaa.

Lauantaivekkarissa lävistäjä Yazka kumoaa väitteitä, joiden mukaan masokistit saavat nautintoa lävistyksien tekemisestä. Todistaakseen lävistyksien kivuttomuuden hän tekee napalävistyksen ohjelmassa.

Silminnähden kivuliasta on kuitenkin 17-vuotiaan Marin napa- ja nenälävistyksen ottaminen Talking Heads -ohjelmassa. Samassa ohjelmassa hän puhuu tulevaisuudestaan ja haaveistaan. Vielä silloin hän ei tiennyt ryhtyvänsä Kwan-yhtyeen laulajaksi.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto