Hyppää pääsisältöön

Mielenterveyspotilaat avohoitoon - siis kadulleko?

Psykiatrisesta sairaanhoidosta vähennettiin 1990-luvulla rankasti määrärahoja. Suuri joukko potilaita joudutttiin sijoittamaan avohoitoon. Potilaille se merkitsi rajua elämänmuutosta, joka ei kaikkien kohdalla päättynyt hyvin.

Psykiatrian sairaalakeskeisen hoitojärjestelmän purkaminen alkoi 1980-luvulla ja jatkui 1990-luvun puolelle. Kun hoitovastuu siirtyi kunnille, laitoksia ajettiin alas ja potilaita siirrettiin avohoitoon. Avohoidon yksi tarkoitus oli pitää mielenterveyspotilaat mukana tavallisessa elämässä ja estää näiden syrjäytyminen ja laitostuminen.

Potilaiden siirtäminen avohoitoon herätti vilkasta keskustelua läpi 1990-luvun, pelättiin avohoitopotilaista syntyvää aikapommina, joka räjähtäisi virkavallan silmille. Jotkut taivastelevat, että kuinka sellaisten edes annetaan kulkea kaduilla vapaana, toiset taas huolehtivat psyykkisen hoidon vähäisistä resursseista. Keskusteluun nousi myös kysymys onko avohoito todellista hoitoa vai potilaan hylkäämistä oman onnensa nojaan.

Vuonna 1994 Kellokosken sairaalan ylilääkäri ja Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Ilkka Taipale istui Tiistaitiiman keskustelupöydän ääreen puhumaan mielenterveyspalveluista ja mielentervespotilaiden hoidosta. Taipale on uransa aikana ollut mielenterveyspotilaiden aktiivinen puolestapuhuja. Taipale on myös pyrkinyt eri tavoin muuttamaan ennakko-asenteita ja negatiivisia tunteita mielenterveyspotilaita kohtaan. Vuonna 1997 Taipale ja Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Jussi Särkelän osoittivat mieltään eduskuntatalon portailla talven pakkasessa. He vastustivat syömälakollaan mielisairaaloiden säästötoimia.

Monen avohoitopotilaan arki koostuu vain harvoista sairaalakäynneistä ja kouraan lyödystä lääkepurkista. Kun laitoshoitoa vähennettiin ja avohoitoa lisätttiin tuli tärkeäksi miettiä myös mielenterveyspotilaiden omaisten jaksamista, ovathan he tärkeä tuki sairastuneelle. Vuoden 1994 Tiistaitiiman keskustelijat olivat yksimielisiä, etteivät omaiset saaneet tarpeeksi tietoa ja tukea läheistensä sairaudesta.

Teksti: Emilia Kemppi

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto