Hyppää pääsisältöön

Tappajahai ei saalista ihmisiä

Kimmo Ohtonen kohtasi lomamatkallaan hain, mistä seurasi meressä uimisen pelko. Ohtonen sukelsi rautahäkkiin valkohaiden sekaan Etelä-Afrikassa kesyttääkseen pelkonsa.

Steven Spielbergin klassikon ja kaikkien aikojen haielokuvan "Tappajahain" myötä valkohaista on tullut merten pelätty peto.

Todellisuudessa valkohait eivät saalista surffaajia tai uiskentelijoita tahallaan, vaan tapaturmat sattuvat vahingossa: vedessä räpiköivä hahmo kun muistuttaa valkohaiden suurinta herkkua merikarhua. Merikarhulla on paljon rasvaa ja läskiä, jota valkohai himoitsee. Naapurin Matin kimppuun se ei siis tieten tahtoen hyökkää.

Puoli seitsemän Petoperjantaissa vieraana ollut Kimmo Ohtonen on kärsinyt meressä uimisen pelosta siitä saakka, kun kohtasi hain lomamatkallaan. Hän päätti kohdata pelkonsa Etelä-Afrikassa Atlantin valtameren ja Intian valtameren kohtaamispaikan liepeillä "haikujalla". Nimi tulee lukuisista valkohaista, jotka saalistavat paikalla asuvia merikarhuja. Ne ovat merten kuninkaalle helppoja saaliita, sillä valkohain kuusi aistia tekevät siitä erinomaisen saalistajan.

Tunnelma rautahäkissä pinnan alla sähköistyi välillä pelottavaksikin, kun mereen laskettu kalanveri ja tekohylkeen liikkeet aktivoivat kolmen paikalla olleen valkohain saalistusreaktiot.

Ohtosen mukaan valkohait suhtautuivat tiirailijaansa lähinnä hieman uteliaasti, ja hänet jätettiin ”omaan arvoonsa”. Meressä uimisen pelkoa kokemus ei kuitenkaan poistanut.

Vain neljä päivää Ohtosen häkkisukelluksen jälkeen samaisella paikalla varomaton turisti menetti jalkansa hain kitaan.

Teksti: Sonja Fogelholm

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto