Hyppää pääsisältöön

Zeitgeist-liike tahtoo vapauttaa maailman rahasta

Miltä kuulostaisi maailma ilman rahaa? Maailmassa vallitsisi resurssipohjainen talousjärjestelmä, jonka turvin ihmisten ei enää tarvitsisi tehdä töitä elantonsa tähden. Robotit hoitaisivat suuren osan töistä. Kaikille maailman ihmisille voitaisiin turvata perustoimeentulo. Tämä on Zeitgeist-liikkeen kannattajien unelma.

Zeitgeist-liike sai alkunsa amerikkalaisen Peter Josephin dokumenttielokuva ”Addendumista” vuonna 2008. Liike on "Venus project" -organisaation aktivistihaara.

Suomeen Zeitgeist levisi vuonna 2009, ja sen kannattajaksi on julistautunut muun muassa näyttelijä Riku Nieminen. Nieminen kertoo Ajankohtaisen kakkosen Kesärengin haastattelussa toivovansa voivansa elää tulevaisuudessa täysin omavaraisesti. Hän esiintyy myös suomalaisessa Zeitgeistista kertovassa dokumenttielokuvassa ”Ajan henki”.

Zeitgeist pyrkii puuttumaan yhteiskunnassa havaitsemiinsa ongelmiin ja tarjoamaan niihin ratkaisuja. Liike ehdottaa rahatalouden tilalle resurssipohjaista talousjärjestelmää, jossa raha poistettaisiin kokonaan. Asioiden omistaminen jaettaisiin yhä useamman ihmisen kesken, jolloin materiaalista hyvinvointia riittäisi useammalle ja luonnonvaroja kuluisi vähemmän.

Liike korostaa myös tieteen ja teknologian käyttöä. Monia ihmisten töitä alettaisiin tehdä automaatiolla eli esimerkiksi teettämällä töitä yhä enemmän roboteilla. Työn rooli halutaan muuttaa "pakkopullasta vapaaehtoiseen osallistumiseen".

"Koneet pystyvät käsittelemään enemmän tietoa ja olemaan objektiivisia, toisin kuin ihmiset", kirjoitetaan Suomen Zeitgeist-liikkeen kotisivuilla.

Vaikka Zeitgeist onkin uusi ilmiö, on liikkeen kannattajille tärkeistä asioista puhunut Yrjö Kallinen jo 70-luvulla. Henry Brade innostuu Voimalan haastattelussa kertomaan, että Kallinen puhui heille tärkeistä asioista jo monta kymmentä vuotta sitten, ja siten Kallisen puheet päätyivät myös Ajan henkeen.

Zeitgeist-liike on tietenkin saanut myös kritiikkiä osakseen. Sitä on syytetty muun muassa salaliittoteorioista, lahkomaisuudesta ja utopistisesta maailmankuvasta.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto